PARHAAT PIKAKASINOT

Lunasta 1OO ilmaiskierrosta

Talleta vähintään 2O euroa, niin saat 1OO ilmaiskierrosta suosittuun Legacy of Dead -peliin!



Uusi suomalainen pikakasino

Tutustu uuteen suomalaiseen laatukasinoon. Jopa 15 % käteispalautus päivittäin!



Pyöräytä pikapelit käyntiin

HelmiCasino on pelaajia varten. Pelaa suosikkipelejäsi nyt ilman rekisteröintiä!



Nitro palkitsee sinut päivittäin

Nitro-nettikasinolla nautit suosikkipeleistäsi ilman rekisteröitymistä ja saat voitot kotiutettua salamannopeasti.



PARHAAT BONUKSET

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on CasoolaLogo1.png
Nappaa 1OO ilmaiskierrosta

Ei rekisteröitymistä tai muuta säätöä. Talleta vähintään 2O euroa ja pelaa rahanarvoiset ilmaiskierrokset!



1OO % bonus 2OO € asti + 2OO ilmaiskierrosta

Talleta vähintään 2O euroa, niin saat tuplasti pelirahaa ja 2OO ilmaiskierrosta Golden Osiris -peliin.



Lunasta 1OO ilmaiskierrosta

Talleta vähintään 2O euroa, niin saat 1OO ilmaiskierrosta suosittuun Legacy of Dead -peliin!



Tarjoukset ovat vain uusille asiakkaille.

Broidi.com on urheilun ja pelaamisen olohuone

NHL:n alkukauden positiivisimmat yllättäjät: Läntinen konferenssi

Arizona Coyotes

Kukaan tuskin odotti Arizona Coyotesilta minkäänlaisia ihmeitä kuluvan kauden osalta. Ensinnäkin joukkue on jo pitkään rämpinyt enemmän tai vähemmän NHL:n pohjamudissa, ja toisekseen aavikolla ollaan uudelleenrakennusprojektin alkutaipaleella.

Toistaiseksi Coyotes on pelannut runkosarjan osalta 31 ottelua ja se on onnistunut voittamaan niistä ainoastaan kuusi, ja keräämään vaivaiset 15 pistettä. Maaleja joukkue on tehnyt ottelua kohden keskiarvolta vain 2.06 ja päästettyjen maalien keskiarvo on 3.87. Tällaisilla statistiikoilla otteluiden voittaminen on kohtalaisen haastavaa, ja Coyotes majaileekin koko NHL:n hännänhuippuna.

Kun kyseessä on näin heikosti pelaava poppoo, positiivisten yllättäjien löytäminen on haastavaa. Onneksi ylitse muiden nousi, vieläpä melkoisen selvällä erolla, puolustaja Shayne Gostisbehere. Mikäli asiat olisivat sujuneet toivotusti, Gostisbehere olisi tällä hetkellä edelleen Philadelphia Flyersin avainpelaajia.

Maailma ei ole kuitenkaan täydellinen ja sen myös ”Ghost” on joutunut huomaamaan. Neljän ensimmäisen NHL-kautensa aikana tämä yhdysvaltalaispuolustaja tehtaili 296 runkosarjaotteluun erinomaiset tehot 46+141=187, tehden parhaalla kaudellaan 65 tehopistettä, ja kahdella viime kaudella 83 otteluun ainoastaan pisteet 14+18=32.

Kuluvalla kaudella hän on ollut kuitenkin Coyotesin toiseksi tehokkain pelaaja, tehtyään 31 otteluun tehot 6+15=21, joten ainakin hyökkäyspäässä hän on elvyttänyt NHL-uransa.

Chicago Blackhawks

Chicago Blackhawks on kuulunut alkukauden pahimpiin alisuorittajiin, vaikkakaan mistään mestarisuosikista tässä ei missään nimessä puhutakaan. Ennen kaikkea Illinois’n ylpeys on ollut alkukautensa vanki, sillä joukkue käynnisti kautensa häviämällä kaikki lokakuussa pelaamaansa yhdeksän ottelua ja keräämällä kasaan ainoastaan kaksi pistettä, maalieron ollessa karmaiseva 17-37. Tuon karmaisevan lokakuun jälkeen joukkueen voittosarake on ollut tasapainoisempi 11-10-3, mutta pudotuspelipaikka on karannut jo 11 pisteen päähän.

Blackhawks kuuluu kuluvan kauden osalta eittämättä niihin joukkueisiin, joiden kohdalla on äärimmäisen vaikea löytää todellisia positiivisia yllättäjiä. Tämä titteli menee kuitenkin Blackhawksin osalta laituri Brandon Hagelille, joka on joukkueensa neljänneksi tehokkain pelaaja. Hagel on 23-vuotias kuudennen kierroksen varaus vuodelta 2016. Hän pääsi pelaamaan viime kaudella tulokaskautensa, ja se meni varsin mallikkaasti, sillä hän teki 52 runkosarjaottelussa tehot 9+15=24.

Kuluvalla kaudella sama tahti on jatkunut, sillä Hagelilla on 30 pelatusta ottelusta kasassa pisteet 8+8=16. Mitään tajunnanräjäyttävää kautta Hagel ei ole pelaamassa, mutta hänestä on kasvamassa selvästikin enemmän kuin pätevä NHL-pelaaja.

Colorado Avalanche

Jälleen kerran NHL:n suurimpien mestarisuosikkien joukkoon kuuluva Colorado Avalanche avasi kautensa yllättävän ailahtelevasti. Joukkue hävisi kauden kymmenestä ensimmäisestä ottelustaan peräti kuusi, mutta marraskuun puolivälin tuntumassa kurssi kääntyi ja sen jälkeen joukkue on merkkauttanut voittosarakkeeseen 15 voittoa ja ainoastaan neljä tappiota.

Avsin pelaajisto on ollut myös vihdoin ja viimein terve, mikä on totta kai vaikuttanut tekemiseen. Tällä hetkellä on Keskistä divisioonaa johtavaa Nashville Predatorsia neljä pistettä perässä, mutta denveriläiset ovat pelanneet peräti viisi ottelua vähemmän.

Avalanche kuuluu Läntisen konferenssin osalta niihin joukkueisiin, joista nostan esille kaksi pelaajaa. Nazem Kadri on varsin kiistelty hahmo kaukalossa, ja hän on aiheuttanut kyseenalaisen maineensa pelaajana täysin itse, mutta kuluvalla kaudella hän on ollut lennossa. Viime kaudella hän teki 56 runkosarjaotteluun tehot 11+21=32, ja kuluvalla kaudella hän on paukuttanut 26 otteluun mielettömät pisteet 11+30=41.

Puolustuspäässä positiivisimman yllättäjän viittaa heiluttelee puolestaan Devon Toews; kuka olisi uskonut muutama vuosi sitten, että hän olisi pistepörssissä Jonathan Toewsin edellä, vieläpä selkeästi. 27-vuotias kanadalaispuolustaja on parantanut otteitaan ennen kaikkea tehojen osalta kausi kaudelta, mutta kuluva kausi on ollut suorastaan huikea. Hän on pelannut toistaiseksi 18 ottelua, tehnyt niissä tehopisteet 5+16=21 ja hänen tehotilastonsa on täysin posketon +21.

Dallas Stars

Kun Dallas Stars eteni NHL-kaudella 2019-2020 Stanley Cup -finaaleihin, sen uskottiin olevan jatkuva trendi. Sen sijaan joukkue jäi tyystin pudotuspelien ulkopuolelle seuraavalla kaudella ja myös kuluva kausi lähti liikenteeseen todella takkuisasti. Joukkue hävisi 12 ensimmäisestä ottelustaan peräti kahdeksan.

Kurssi näytti kääntyvän marraskuussa, ulottuen myös joulukuuhun, seitsemän ottelun voittoputkella, mutta sitä seurasi viisi perättäistä tappiota ja sarjataulukko on Starsin näkökulmasta sen mukainen; toki matkaa viimeiseen pudotuspelipaikkaan on ainoastaan kuusi pistettä, ja Stars on pelannut 3-5 ottelua välissä olevia joukkueita vähemmän.

Starsin suurin ongelma on ollut ykköstähtien vaellus varjojen mailla. Jamie Benn, Tyler Seguin ja Alexander Radulov ovat onnistuneet tekemään yhteensä, siis koko kolmikko, ainoastaan 39 tehopistettä – tehotilaston ollessa yhteensä -25. Joukkueen suurin tähti onkin ollut konkarihyökkääjä Joe Pavelski, joka on osoittanut iän olevan kirjaimellisesti vain numeroita. Viime kaudella 56 otteluun tehot 25+26=51 tehnyt 37-vuotias yhdysvaltalainen on jatkanut siitä, mihin hän viime kaudella jäi, sillä pistesarake on on 29 pelatun ottelun jälkeen 12+15=27 ja tehotilasto +6.

Minnesota Wild

Minnesota Wildista on ihan aidosti kasvamassa joukkue, joka tekee State of Hockeyn Stanley Cup -unelmista moninkertaisesti aiempaa todennäköisempiä. Joukkue majailee toki tällä hetkellä Villi kortti -sijoilla kärjen osalta erittäin tasaisessa Läntisessä konferenssissa, mutta matkaa esimerkiksi Keskistä divisioonaa johtavaan Nashville Predatorsiin on ainoastaan neljä pistettä, ja Wild on pelannut kolme ottelua tennesseeläisiä vähemmän.

Mitä tulee sitten joukkueen positiivisimpiin yllättäjiin, esille voitaisiin nostaa lukuisia eri nimiä, mutta lopulta hyökkääjä Ryan Hartman nousee ylitse muiden. Pieniä pätkiä lukuun ottamatta lähes aina NHL:ssä alempiin kentällisiin kuulunut 27-vuotias hyökkääjä oli ennen kuluvaa kautta tehnyt kaudella 2016-17 ennätystehonsa 19+12=31, pelattuaan 76 runkosarjaottelua. Kuluvalla kaudella hänestä on kuitenkin luovittu Wildin ykkössentteri, ja tulos on ollut sen mukaista. Hartman on takonut 31 otteluun tehot 15+13=28, hän on joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja ja hänen tehotilastonsa +24 on koko NHL:n toiseksi paras.

Nashville Predators

Nashville Predators on leijaillut sen jälkeen, kun se esiintyi Stanley Cup -finaaleissa keväällä 2017, jossain Stanley Cup -ehdokkaan ja pudotuspelijoukkueen välimaastossa. Samat sanat pätevät myös tähän kauteen, ja jos nyt rehellisiä ollaan, mestaruuden voittaminen olisi melkoinen yllätys. Odotuksiin nähden joukkueen alkukausi onkin ollut onnistunut.

Joukkue johtaa NHL:n Keskistä divisioonaa, saalistettuaan 34 ottelusta 44 pistettä, mutta erot pelien määrässä vääristävät tilannetta hieman. Joka tapauksessa Predators on kuitenkin vahvasti tyrkyllä pudotuspeleihin, joskin kausi on vielä todella pitkä.

Tennesseeläisten osalta äärimmäisen tärkeää ovat olleet sekä Roman Josin että Juuse Saroksen odotetut onnistumiset; samaan aikaan Matt Duchene ja Ryan Johansen ovat palanneet vihdoin ja viimein jotakuinkin tasolleen. Joukkueen ehdottomasti positiivinen yllättäjä on ollut kuitenkin Mikael Granlund, joka on löytänyt pelaajana uuden kevään laiturin sijaan sentterinä.

Kahden viime kauden aikana Granlund teki 114 runkosarjaotteluun yhteensä tehot 30+27=57, kun taas kuluva kausi on tuottanut 32 ottelussa pisteet 5+25=30. Granlund onkin ollut joukkueensa ykkössentterinä kantava voima, ja monien yllätykseksi – myös allekirjoittaneen – tämä on siis tapahtunut nuoruusvuosien tapaan sentterin tontilla.

St. Louis Blues

Missourissa juhlittiin keväällä 2019 riehakkaasti, kun vielä kauden puolivälin korvalla sarjan viimeisenä majaillut St. Louis Blues shokeerasi kaikki ja voitti historiansa ensimmäisen Stanley Cupin. Sen jälkeen ilmassa on ollut kuitenkin kysymysmerkkejä: kahtena viime kautena joukkue on edennyt pudotuspeleihin, mutta matka on katkennut välittömästi avauskierroksella, ja joukkue on hieman hakenut omia uriaan.

Kuluvalla kaudella nuottipaidat taistelevat pudotuspelipaikoista, ja jopa divisioonansa voitosta. Joukkue on Keskisessä divisioonassa toisena, mutta aivan kuten Predatorsin kohdalla, myös Bluesin osalta eroavat ottelumäärät muihin joukkueisiin verrattuna vääristävät hieman tilannetta.

Bluesin osalta NHL:n alkukauden positiivisimman yllättäjän valitseminen oli todella vaikeaa, ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Siirtoa muihin maisemiin pyytänyt Vladimir Tarasenko on noussut takaisin tasolleen, pelaten alkukauden piste per peli -keskiarvolla. Pavel Buchnevichista on puolestaan kasvanut pysyvästi saman piste per peli -tason pelaaja, ja Ivan Barbashev on puolestaan noussut täysin uudelle tasolle.

Positiivisimman yllättäjän titteli menee kuitenkin suomalaisvahti Ville Hussolle. Viime kaudella hän sai mahdollisuuden todistaa osaamisensa Bluesin kakkosvahtina, mutta torjuntatilastot 17 pelatusta ottelusta olivat luvattoman heikot 89,30/3.21, eikä häntä meinannut uskaltaa heittää joukkueensa tolppien väliin. Kuluvalla kaudella Husso on pelannut toki ainoastaan seitsemässä pelissä, mutta tasoero viime kauteen on ollut valtava. 26-vuotias suomalainen on pysäyttänyt kiekot 92,70 prosentin varmuudella ja osoittanut olevansa enemmän kuin pätevä NHL-vahti.

Winnipeg Jets

Kanadalaisseura Winnipeg Jetsin osalta alkukausi on ollut varsin tasapaksu; itse asiassa niin tasapaksu, että joulukuun puolivälin jälkeen päävalmentaja Paul Maurice totesi kesken yhdeksännen Jets-kautensa joukkueen tarvitsevan uuden äänen pukukoppiin ja jätti työtehtävänsä.

Mikään katastrofi Jetsin kausi ei ole ollut, sillä joukkue on kerännyt 32 pelaamastaan ottelusta 37 pistettä ja se on ainoastaan pisteen päässä viimeisestä Villi kortti -paikasta – kaksi ottelua vähemmän pelanneena. Tekeminen on ollut kuitenkin liian ailahtelevaa, mitä tulee taisteluun Läntisen konferenssin ja Keskisen divisioonan piikkipaikoista.

Kaudella 2020-21 paljon puhuttaneessa vaihtokaupassa Columbus Blue Jacketsista Winnipeg Jetsiin siirtynyt Pierre-Luc Dubois ei varsinaisesti vakuuttanut viime kaudella uudessa seurassaan. Patrik Laineeseen vaihdettu 23-vuotias kanadalainen teki 41 pelaamassaan ottelussa ainoastaan tehot 8+12=20, mikä oli todella vaisu lopputulema odotusarvoihin nähden – etenkin, kun myös tehotilasto oli heikko -6. Kuluvalla kaudella hän on kuitenkin jo ylittänyt viime kauden pistemääränsä. Toistaiseksi hän on pelannut tällä kaudella 32 ottelua ja tehnyt niissä pisteet 15+11=26, joten meno on parantunut selkeästi.

Tyynenmeren divisioona

Anaheim Ducks

Kun puhutaan joukkueiden osalta alkukauden positiivisimmista yllättäjistä, Anaheim Ducks kuuluu ehdottomasti tähän kastiin. Ankkalauman tiedettiin olevan menossa oikeaan suuntaan uudelleenrakennuksensa kanssa, mutta se, että joukkue keikkuu Tyynenmeren divisioonassa toisena on ollut melkoinen yllätys.

Toki Ducks on pelannut Vegas Golden Knightsin kanssa enemmän otteluita kuin yksikään muu seura Tyynenmeren divisioonassa, joten se tulee ottaa huomioon. Mutta siitä huolimatta joukkue taistelee pudotuspelipaikasta, ja sen saavuttaminen olisi jättimäinen juttu tälle nuorelle Ducks-joukkueelle.

Orange Countyn ylpeyden uusi tuleminen on valettu perustalle, jossa sankarinviittaa kantavat nuoret pelaajat. Tulokashyökkääjä Trevor Zegras on ihastuttanut paitsi tehopisteiden valossa, myös huikealla henkilökohtaisella taitotasollaan. Hänen edelleen kiilaa kuitenkin Troy Terry.

Laiturin tontilla viihtyvä 24-vuotias yhdysvaltalainen ei ollut koskaan mikään varsinainen huippulupaus, ja hänet varattiin NHL:ään vuoden 2015 varaustilaisuudessa vasta numerolla 148. Varausstatus ei kuitenkaan itsessään takaa tai kerro välttämättä mitään, ja Terry on jälleen yksi loistava esimerkki näiltä osin. 1,45 miljoonan dollarin vuosipalkalla tahkova Terry on Ducksin ylivoimainen ykköstykki, sillä hän on tehnyt 35 otteluun komeat tehot 21+13=34. Viime kaudella hän teki 48 otteluun 20 tehopistettä, joten kasvutarina on ollut melkoinen.

Calgary Flames

Calgary Flamesin osalta NHL-kausi 2021-22 on ollut toistaiseksi hieman erikoinen. Darryl Sutterin luotsaamasta puolustavasta pelityylistään tunnetut liekkipaidat hävisivät kauden kaksi ensimmäistä otteluaan, mutta äityivät sen jälkeen kuuden ottelun voittoputkeen. Seuraavista kahdeksasta ottelustaan joukkue voitti ainoastaan kaksi, mutta sitä seurasi parin viikon jakso, jonka aikana joukkue voitti kahdeksasta ottelusta seitsemän. Seuraavat neljä ottelua päättyivät puolestaan tappioon, joten liiallinen tuloksellinen ailahtelevuus on ollut se suurin haaste albertalaisseuralle. Joukkue majailee kuitenkin Tyynenmeren divisioonassa kolmantena, joten taistelu pudotuspelipaikoista on meneillään.

Flamesin alkukauden positiivisimman yllättäjän tittelin saa itse asiassa ruotsalaispuolustajakaksikko Oliver Kylington & Rasmus Andersson. Aiemmin NHL-urallaan tehokkaimmalla kaudellaan seitsemän tehopistettä tehnyt Kylington on tehtaillut kuluvalla kaudella 30 otteluun tehot 4+14=18 (+8) ja hän on joukkueensa viidenneksi tehokkain pistemies.

25-vuotias Andersson on ollut puolestaan koko NHL-uransa ajan noin 20 tehopisteen mies, mutta tällä kaudella luvassa ovat ennätyspisteet, sillä hän on tehnyt 31 ottelussa pisteet 0+16=16 ja hänen tehotilastonsa on erinomainen +15.

Edmonton Oilers

Aivan alkukaudesta Edmonton Oilers vaikutti tekevän kaukalossa mitä se haluaa, Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin johdolla. Joukkue voitti 12 ensimmäisestä ottelustaan kymmenen ja vielä 21 ottelunkin jälkeen joukkueen voittosarake oli erinomainen 16-5-0. Sitten käynnistyi kuuden ottelun mittainen tappioputki ja 13 viime ottelustaan joukkue on voittanut ainoastaan kaksi.

Samaan aikaan samat vanhat ongelmat ovat nousseet pinnalle: joukkueen pelaajisto on epätasapainossa ja maalivahtipelaaminen sakkaa. Oilers onkin valahtanut jo viimeiselle Villi kortti -sijalle, ja takana olevat joukkueet janoavat pelin tai kaksi vähemmän pelanneina. Edellä mainitusta kaksikosta Draisaitl takoi 21 ensimmäiseen otteluun tehot 20+31=51 ja McDavid 15+25=40. Viimeiseen 13:een otteluun Draisaitl on tehnyt kuitenkin ”vain” pisteet 6+6=12, ja McDavid viimeiseen 12:een otteluun tehot 4+9=13, joten myös heidän tahtinsa on hiipunut.

Kun sitten mietitään Oilersin osalta alkukauden positiivisinta yllättäjää, tuo titteli menee Jesse Puljujärvelle – monestakin syystä. Ensinnäkin ”Puljun” Oilers-uran piti olla paketissa. Hän kuitenkin muutti mielensä, palasi viime kaudeksi Edmontoniin ja nousi uudelle tasolle NHL:ssä. Toisekseen kuluvalla kaudella meno on jatkunut entistä parempana ja hän on enää kahden pisteen päässä viime kauden henkilökohtaisesta piste-ennätyksestään, vaikka otteluita on pelattuna 23 kappaletta vähemmän.

Nuori suomalaislaituri on tehoin 10+13=23 (+5) joukkueensa neljänneksi tehokkain pelaaja, ja näistä pisteistä peräti 18 on tullut tasaviisikoin. Puljujärvestä onkin kasvamassa erittäin pätevä pelimies myös NHL:ään, ja itse näen hänen NHL-uransa todella nousujohteisena pitkälle tulevaisuuteen.

Los Angeles Kings

Tappioputkia, voittoputkia ja vielä hieman lisää molempia. Los Angeles Kings hävisi kauden avausottelunsa voitettuaan kuusi ottelua putkeen. Sitä seurasi seitsemän ottelun voittoputki. Sen jälkeen vuorossa oli viiden ottelun tappioputki. Meno on siis ollut melkoisen ailahtelevaa ja sitä se on tietyllä tapaa edelleen, sillä joukkue on edennyt marraskuun lopulta katsottuna lähestulkoon vuorotahtia voittojen ja tappioiden välillä. Pudotuspelipaikka on tällä hetkellä kuitenkin vain kolmen pisteen päässä, joten kaikki on mahdollista.

Monien papereissa Drew Doughty oli jo nähnyt NHL-puolustajana parhaat vuotensa, sillä hän oli pudonnut viime kausien aikana 60 tehopisteen puolustajasta 35 tehopisteen puolustajaksi. Ennen kaikkea kyse oli kuitenkin tehotilastolukemista: esimerkiksi kausina 2015-18 hänen tehotilastonsa oli +55, kun taas kolmen viime kauden aikana se oli karmaiseva -64. Tällä kaudella hän on kuitenkin palannut vanhalle tasolleen, ja ainoana ongelmana ovat olleet loukkaantumishuolet.

Aikuisten maailmanmestaruutta lukuun ottamatta kaiken mahdollisen voittanut 32-vuotias kanadalainen on pelannut kuluvalla kaudella ainoastaan 14 ottelua, mutta niissä hän on takonut tehot 3+13=16, tehotilaston ollessa +5; sitä onkin helppo sanoa, että ilman Doughtyn loukkaantumisia Kings olisi pudotuspelipaikoilla.

Se täytyy myös mainita, että maalivahti Jonathan Quick on niin ikään elvyttänyt NHL-uransa uuteen loistoon, joten myös hän ansaitsee ehdottomasti oman mainintansa tässä yhteydessä; torjuntaprosentti kuluvalta kaudelta on käsittämättömät 2,5 prosenttia parempi kuin viime kaudella!

San Jose Sharks

San Jose Sharks aloitti kautensa monien yllätykseksi neljän ottelun voittoputkella. Sen jälkeen joukkue on kuitenkin kerännyt kasaan voittosarakkeen 13-16-1. Sharks on kuitenkin mukana taistelussa pudotuspelipaikoista, sillä matkaa viimeiseen pudotuspelipaikkaan on vain kolme pistettä. Taivas on siis edelleen auki, ja se on todella tärkeä asia tälle kalifornialaisseuralle, joka on kahtena viime kautena jäänyt tyystin pudotuspelien ulkopuolelle.

Vielä viikko-pari sitten, näitä valintoja pohtiessani, olin kallistumassa maalivahti James Reimeriin. Sen jälkeen hänen tilastonsa ovat kuitenkin sukeltaneet, ja myös otteet ovat olleet sen mukaisia, joten kokenut kanadalainen putosi kyydistä pois. Sveitsiläinen Timo Meier osoitti kaudella 2018-19 olevansa valmis niihin kaikkein kirkkaimpiin parrasvaloihin, kun hän tehtaili runkosarjassa 78 otteluun tehot 30+36=66. Kahden viime kauden aikana meno kuitenkin hieman hyytyi, mutta kuluvalla kaudella tämä 25-vuotias sveitsiläislaituri on ollut hurjassa tikissä. Hän on takonut 29 otteluun tehopisteet 13+22=35 (+10), ja pelkästään viimeiseen kahteen otteluun tehot 0+4.

Oman erityismainintansa tähän loppuun ansaitsee Erik Karlsson, joka on tehnyt kuluvalla kaudella 28 otteluun 22 tehopistettä ja palannut lähemmäksi omaa vanhaa tasoaan.

Seattle Kraken

Moni varmasti hieraisi silmiään, kun NHL:n tuorein laajennusseura Seattle Kraken julkaisi valintansa laajennusdraftissa. Krakenilla olisi ollut mahdollisuus saada kasaan varsin pätevä joukkue, mutta valtaosa valinnoista aiheutti lähinnä hämmennystä, sillä muiden NHL-seurojen ei tarvinnut edes lahjoa Krakenia varausvuoroilla; näiltä osin Vegas Golden Knights onnistui muutama vuosi sitten huomattavasti paremmin. Toistaiseksi Kraken on kerännyt 33 ottelusta vain 24 pistettä, joukkue majailee Läntisessä konferenssissa toiseksi viimeisenä ja pudotuspelipaikka on karannut jo aivan liian kauaksi.

Krakenin pelaajistosta 21 vähintään kymmenen ottelua pelanneesta pelaajasta ainoastaan kuusi on kuluvan kauden osalta tehotilastossa plussan puolella. Yksi näistä pelaajista on hyökkääjä Brandon Tanev, jonka Kraken nappasi Pittsburgh Penguinsista. 30-vuotias energinen laituri on tehnyt toistaiseksi 30 pelaamaansa otteluun tehot 9+6=15 (+4) ja hän on pelannut kenties NHL-uransa parasta jääkiekkoa, vaikka pelikaverit rinnalla eivät ole ihan sitä kirkkainta eliittiä. Tanevin pelaamista on ilo seurata, joten jos Krakenin otteluiden seuraaminen on jäänyt vähille, kannattaa asia korjata, mikäli se on mahdollista.

Vancouver Canucks

Joulukuussa Vancouver Canucksin seurajohto sai tarpeekseen GM Jim Benningin ja päävalmentaja Travis Greenin aikakaudesta, joka jäi todella vaisuksi. Potkut tulivat sen seurauksena, kun joukkue oli voittanut viimeisestä 13 ottelustaan ainoastaan kolme ja oli jäämässä pahasti jälkeen pudotuspelijunasta. Tuon ratkaisun jälkeen Canucks on voittanut yhdeksästä ottelustaan kahdeksan, uuden päävalmentajansa Bruce Boudreaun johdolla, ja noussut takaisin mukaan taisteluun pudotuspelipaikoista; takaa-ajomatka Edmonton Oilersiin nähden on ainoastaan kolme pistettä.

Kun Canucks hankki kesällä 2019 yli 5 miljoonan dollarin keskiarvollisella vuosipalkalla varustetun J.T. Millerin Tampa Bay Lightningista, osa kyseenalaisti ratkaisun. Kun Miller takoi heti ensimmäisellä Canucks-kaudellaan 69 runkosarjaotteluun tehot 27+45=72, epäilijät hiljenivät. Viime kaudella Miller teki puolestaan 53 otteluun pisteet 15+31=46, joten meno jatkui vahvana, mutta juuri nyt hän on ennätystahdissa henkilökohtaisella tasolla. 34 ottelun jälkeen kasassa on tehot 11+25=36, ja huolimatta Canucksin vaikeasta alkukaudesta, hän on ylläpitänyt oman huipputasonsa.

Vegas Golden Knights

NHL:n suurimpiin mestarisuosikkeihin lukeutuvan Vegas Golden Knightsin alkukausi oli kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Joukkue aloitti kautensa voitolla, mutta sitä seurasi neljän ottelun tappioputki, lukuisia avainpelaajien loukkaantumiset ja epätasaiset otteet. Golden Knights päätti kuitenkin kalenterivuoden 2021 mallikkaasti voittamalla viimeisistä 29 ottelustaan 21, ja tällä hetkellä joukkue keikkuu Läntisessä konferenssissa piikkipaikalla.

Joukkue teki myös riskialttiin ratkaisun hankkimalla loukkaantuneen Jack Eichelin Buffalo Sabresista, ja tämän yhdysvaltalaistähden Golden Knights -debyytti antaa vielä toistaiseksi odottaa itseään – odotetusti.

Kun puhutaan Syntisen kaupungin positiivisimmasta yllättäjästä, tuo titteli menee ehdottomasti ja heittämällä joukkueensa sisäistä pistepörssiä johtavalle Chandler Stephensonille. Vielä muutama vuosi sitten Stephenson oli Washington Capitalsissa alempien kentällisten raataja, tehden noin 10-20 tehopistettä kaudessa. Vegasissa hän on ollut todella tärkeä pelaaja joukkueelleen, siirryttyään Golden Knightsiin kesken kauden 2019-2020; puolentoista ensimmäisen kautensa aikana hän teki 92 runkosarjaotteluun tehot 21+35=56, viime kauden tuottaessa 51 ottelussa ennätyspisteet 14+21=35 (+22).

Kuluvan kauden osalta hän on kuitenkin enää vain pisteen päässä henkilökohtaisesta piste-ennätyksestään. Hän on pelannut toistaiseksi 35 ottelua ja tehnyt niissä tehopisteet 10+24=34, joten kausi on ollut 27-vuotiaalle Stephensonille toistaiseksi melkoinen napakymppi henkilökohtaisella tasolla.