Pekingin kansallinen stadion, ”Linnunpesä”, sykkii odotusta. Ilmassa on jännitystä, joka on melkein käsin kosketeltavissa. Yli 90 000 ihmistä istuu paikoillaan, katseet naulittuna lähtöviivalle. Maailman nopeimmat miehet valmistautuvat satasen finaaliin olympialaisissa 2008. Kaikkien katseet kohdistuvat yhteen urheilijaan, jonka nimi on jo alkanut kiiriä ympäri maailmaa.
Vasta 21-vuotias jamaikalainen, Usain Bolt, on valmiina lähtötelineensä edessä radalla neljä.
Kun ajatellaan huippu-urheilua, mieleen tulevat usein kilpaileminen, voittaminen ja ennätykset. On kuitenkin myös sellaisia hetkiä, joissa urheilu nousee yläpuolelle. Pilkahduksia, joissa siitä tulee maagista taidetta.
Yksi tällaisista hetkistä oli, kun Bolt astui Pekingin olympialaisissa tartanille. Ihminen ylitti inhimillisen suorituskyvyn rajat kuljettaen katsojat ympäri maailmaa totaaliseen hurmokseen.
Itsevarmuutta ja nöyryyttä
Usain Bolt oli urheilijaurallaan poikkeus säännöstä. Hänestä muodostui ilmiö, joka syntyi pikkukaupungissa Jamaikalla ja kasvoi kansainväliseksi supertähdeksi. Jo lapsena Boltia kutsuttiin Lightning Boltiksi, koska miehen nopeus oli ilmiömäisellä tasolla jo nuorena. Matka maailman huipulle oli kuitenkin värikäs.
Jo ennen Pekingiä Bolt oli tunnettu lahjakkuudestaan, mutta hän ei ollut saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Loukkaantumisista kärsinyttä pikakiituria oli kritisoitu vahvasti siitä, ettei hän keskittynyt tarpeeksi urheilemiseen. Epäiltiin esimerkiksi, että hänen jatkuva juhlimisensa sekä rento elämäntyyliinsä estäisivät häntä saavuttamasta parastaan. Kateellisten panettelua?
– Työskentelen kovasti ja juoksen hyvin, ja itse aion nauttia. En aio antaa teidän estää, Bolt on sanonut lukuisissa yhteyksissä.
Boltin muista erotti nimenomaan juoksijan kyky yhdistää luontainen lahjakkuus ja intohimo letkeän itsevarmuuden kanssa. Totta kai Bolt tiesi, että menestyminen vaatii työtä. Hän oli lähes kaikkea muuta kuin idiootti. Valmentajansa Glen Millsin avustuksella Boltista alettiin hioa timanttia. Millsin johdolla keskityttiin rakentamaan nuorta salamaa sille tasolle, mille hän lopulta nousi – maailman nopeimmaksi.
– Haluaisin sanoa kiitos kaikille faneilleni. Kiitos tuesta. Ja kaikille epäilijöilleni, kiitos teille erityisen paljon, koska myös te olette puskeneet minua eteenpäin.
Hetki, joka muutti kaiken
Kun finaalin lähtölaukaus Pekingin illassa pamahti, Bolt räjähti liikkeelle kuin tykin suusta. Vaikka jo ensimmäiset askeleet olivat voimakkaita, muutaman sekunnin jälkeen alkoi tapahtua jotain täysin poikkeuksellista. Bolt irtosi silminnähden muista juoksijoista, supermiehen askel venyi yksi kerrallaan pidemmäksi ja aina vain pidemmäksi. Koko stadion pidätti hengitystään.
– Minua parempia lähtijöitä on, mutta minä olen vahva lopussa.
Ennen kuin kukaan ehti edes tajuta, Bolt oli jo alkanut juhlia. Hän katsoi vasemmalle ja oikealle, levitti kätensä ja iski rintaansa. Kaikki tämä ennen kuin hän oli edes ylittänyt maaliviivaa. Aika oli 9,69 sekuntia. Uusi maailmanennätys. Koko maailma riemuitsi.
– Paljon legendoja ja ihmisiä on ollut ennen minua. Mutta tämä on minun aikani.
Bolt ei ainoastaan voittanut kilpailua, vaan muutti käsityksiä urheilemisesta. Hänen voittonsa ei ollut ainoastaan osoitusta poikkeuksellisesta nopeudesta, vaan sen lisäksi itseluottamuksen ja ilon ylistys. Tämän on pakko edustaa sitä, mikä urheilussa on parasta.
Supersankarin perintö elää
Boltin voitot Pekingissä eivät rajoittuneet pelkkään sataselle. Juoksija hallitsi myös 200 metrin kilpailussa rikkoen jälleen maailmanennätyksen – sillä kertaa ajalla 19,30 sekuntia. Näissä suorituksissa Boltista tuli urheilumaailman – hetkellisesti jopa koko maailman – puhutuin henkilö, joka ylitti kaikki mahdolliset rajat ja sai puolelleen ihmiset ympäri maalimaa.
Ikonen ele, jossa urheilija osoittaa käsivarttaan ylöspäin kuin salama, symboloi kaikkea sitä, mitä Bolt edusti. Voimaa, nopeutta ja pelotonta itseilmaisua. Kyseinen ele on nähty ympäri maailmaa lukemattomissa tilanteissa.
– En ajattele rajoja, kuluu yksi Boltin legendaarisimmista lausahduksista.
Usain Bolt loi perinnön, joka jatkuu edelleen. Mies osoitti, että huippu-urheilu voi olla paitsi voittojen metsästystä, myös taidetta ja iloa. Pekingissä nähdyt suoritukset jäivät historiaan toki saavutusten vuoksi, mutta Bolt-ilmiö muutti yleisesti ihmisten tapaa suhtautua urheilijoihin.
–Broidi
