31.3.2025. Pat Maroon ilmoitti jokin aika sitten lopettavansa pelaajauransa tähän kauteen. On aika antaa kunniaa yhdelle NHL-lähihistorian värikkäimpiin kuuluvalle pelaajalle, todelliselle voittajalle, ja kaikkien rakastamalle joukkuekaverille. Ja lopuksi kiitokset kaikille mukanaolleille tässä Broidin NHL-blogin viimeisessä postauksessa.
Harvinaisen tunteikas kaukalonlaitahaastattelu
Chicago Blackhawks kävi vähän yli viikko sitten lauantaina pelaamassa Bluesia vastaan St. Louisissa. Entinen NHL-maalivahti, ja nykyinen suosittu TV-kommentaattori Darren Pang haastatteli juuri ennen pelin alkua kotikaupunkiinsa vastustajan paidassa palannutta hyökkääjä Pat Maroonia.
Sitten tapahtuikin jotain erikoista.
Haastattelusta tuli välitön klassikko. Pat Maroon – lempinimeltään ”Big Rig” – ilmoitti haastattelun lomassa lopettavansa jääkiekkouransa tähän kauteen. Big Rig ja ”Panger” ovat vanhoja tuttuja, ja koko juttu saattoi olla etukäteen suunniteltu, mutta silti todistimme jotain spesiaalia.
Haastattelun alussa Darren Pang onnitteli Maroonia tämän 840:stä NHL-runkosarjapelistä.
”Se tuntuu hyvältä”, Big Rig sanoi. ”Me kaikki tiedämme tilanteen. 840, en olisi ikinä voinut edes ajatella.” Ja sitten Pang halusi kysyä, mikä tuo tilanne oikein on.
”Minä annoin aina kaikkeni jäällä, tein kaiken oikealla tavalla, ja yritin olla rehellinen pelaaja. Tästä tulee tunteikas ilta minulle. Me kaikki tiedämme, mitä tulee tapahtumaan. Saavutin urallani kaiken, mitä en voinut ikinä edes ajatella. Päihitin kaikki todennäköisyydet, kaikki epäilivät minua. Ja kuten sanoit, nyt olen 840 ottelun kohdalla.”
Ja sitten Darren Pang kysyi, millaista on nähdä täällä kaikki vanhat joukkuekaverit ja ystävät.
”Se on kovaa”, vastasi Maroon. Ja sitten hän jatkoi, ääni värähdellen.
”Joskus on luovuttava kaikesta, minkä tunnet. Kaikesta, mistä olet unelmoinut koko elämäsi. Minä tiedän, että nyt on aika minun, ja minun perheeni aloittaa uusi kappale elämässämme. Tästä illasta tulee spesiaali hetki. Saada olla St. Louisissa, jossa perheeni tulee paikalle. Voitin Stanley Cupin täällä.”
”Aion lopettaa tämän kauden pelaamalla jokaisen ottelun kuin se olisi viimeiseni. Pelaan niin kovaa kuin pystyn, ja teen kaiken minkä voin voittaaksemme.”
”Tämä on kaikki, minkä tiedän, Panger. Tämä on kovaa. On hankalaa käydä tällaisia asioita läpi, niitä ei voi oikein käsitellä. Mutta on parasta minulle ja perheelleni mennä, ja aloittaa uusi kappale.”
”Olen todella ylpeä sinusta”, sanoi Darren Pang lopuksi.
”Kiitos, minä rakastan sinua, Panger. Kiitos kaikesta”, sanoi Big Rig.
Glue Guy
NHL-jääkiekossa, menestyvissä joukkueissa, tarvitaan aina tietyt pelaajat, jotta voittoja ja mestaruuksia päästään hakemaan. Vanha kunnon seitsemän pelaajan profiili tulee mieleen. Scotty Bowmanin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella jääkiekkomies Pierre McGuiren kehittämä teoria. Siihen kuuluu All Star-luokan ykkösmaalivahti, All Star-luokan hyökkäävä pakki, huippuluokan puolustava pakki, All Star-luokan ykkössentteri, All Star-luokan kakkossentteri, huippuluokan voimahyökkääjä, ja ”spesialisti”, joka voi olla huippuluokan puolustava sentteri, moniosaaja, hämmentäjä, tai aloitusspesialisti, esimerkiksi.
Jääkiekkojoukkueessa tarvitaan tämän lisäksi tottakai myös kaikkia muita. Ja tämä tuo meidät tapaukseen nimeltään Pat Maroon. Big Rig. Kun Maroon pelasi täällä Edmontonissa, tuo lempinimi sopi kuin nyrkki silmään, sillä Albertassa se tarkoittaa isoa öljynporauslauttaa.
Iso mies. 191cm ja ainakin 106 kiloa. Ison ruokahalun mies, jonka lempinimiä ”Big Rig”:n lisäksi ovat ”Slim” ja ”Shifty 250”. Mies, josta kerrotaan paljon tarinoita. Monia noista tarinoista ei uskalla edes tälle palstalle kirjoittaa. Mies, joka on myöntänyt tehneensä kaikki mahdolliset virheet. Joskus on valvottu myöhään, olutta on virrannut, ja sanomista on tullut. Ja nyt hän on tässä. Jokainen jääkiekkojoukkue tarvitsee tällaisen tyypin kaukalon ulkopuolisia hetkiä varten.
Samalla Pat Maroon on todella hyvä jääkiekkoilija. Hän on älykäs pelaaja, joka osaa löytää aina keinot, pienet asiat, joilla auttaa oma joukkue voittoon. Hän ei ole nopea luistelija, mutta peliäly on huippuluokkaa, ja kädet todella ”pehmeät”, kuten sanotaan. Hän pystyy pelaamaan fyysistä peliä. Big Rig on joukkuekavereita puolustaakseen uhrautunut pudottamalla hanskansa epävirallisen laskun mukaan jo 97 kertaa NHL:ssä. Sillä hän menee aivan oman aikakautensa pelaajien kärkeen. Mutta hän ei ole varsinaisesti kovanaama. Kolmen viikon päästä 37 vuotta täyttävä Big Rig on ollut tärkeä ”Glue Guy”, joukkueen yhteishengen kannalta ratkaisevan tärkeä pelaaja, kolmessa eri Stanley Cup-mestarijoukkueessa.
Maroon voitti Stanley Cupin ensin kotikaupunkinsa St. Louis Bluesissa kaudella 2018-19. Sen jälkeen matka jatkui Tampaan, jossa kaksi peräkkäistä mestaruutta lisää vuosina 2020 ja 2021.
Chaser & Coops
Pat Maroon ”löydettiin” erikoisella tavalla. Hän oli jo 17-vuotias, 90-kiloinen pelaaja, joka oli pelannut High School ja U16 AAA-kiekkoa St. Louisissa. Entinen Bluesin kovanaama Kelly Chase omisti A-junnujoukkueen Texasin osavaltiossa, jonka nimi oli Texarkana Bandits.
Chase näki Maroonin pelaamassa rullaluistinkiekkoa, ja toi Banditsin valmentajan Jon Cooperin katsomaan tätä. Cooper näki ne pehmeät kädet, mutta samalla ison raakileen, joka oli laitettava ohjelmaan, jossa tämä pääsisi parempaan fyysiseen kuntoon.
Pat Maroonista tuli Texarkanan paras pelaaja, ja samalla joukkueen ilopilleri ja väriläiskä kaukalon ulkopuolella. Seuraavaksi kaudeksi joukkue siirtyi St. Louisin kaupunkiin, ja voitti mestaruuden, Jon Cooper edelleen ykkösvalmentajanaan.
NHL-varaus, ammattilaisuran alku
Philadelphia Flyers varasi Maroonin kesän 2007 NHL Draftissä kuudennella kierroksella, 161. varausvuorolla. Hän aloitti ammattilaisuransa Flyersin organisaatiossa AHL:ssä, ja uran alku oli kivikkoinen. Neljännellä AHL-kaudellaan Adirondack Phantomsissa pelatessaan hänet hyllytettiin, ja sitten lähetettiin kotiin valmentaja Greg Gilbertin toimesta.
Tämä oli Big Rigin uran pahin paikka. Hänellä oli kolmevuotias poika, Anthony, ja hän harkitsi jääkiekon lopettamista. Flyersin johdon mielestä hän ei ottanut pelaamista tarpeeksi vakavasti. Sitten Flyers treidasi hänet Anaheim Ducksin organisaatioon marraskuussa, vuonna 2010.
NHL-kentille
Anaheimin AHL-joukkueen päävalmentajaksi tuli toisella kaudella entinen NHL-pakki Trent Yawney. Trent on suorapuheinen pelaajien valmentaja, joka ensi töikseen lupasi antaa Big Rigille uuden mahdollisuuden. Hän oli kuullut kaikki tarinat, hyvät ja pahat, mutta nyt aloitettiin puhtaalta pöydältä.
Pat Maroonista tuli täysipäiväinen NHL-pelaaja 25-vuotiaana Anaheim Ducksissa. Hän pääsi ketjuun Corey Perryn ja Ryan Getzlafin kanssa, ja myös Teemu Selänteen viereen. Valmentaja Bruce Boudreau otti projektikseen auttaa tulemaan NHL-pelaajaksi. Andrew Cogliano antoi tässä vaiheessa lempinimen Big Rig, jolla häntä yhä kutsutaan.
Puolustaja Sheldon Souray otti Big Rigin siipiensä alle. Yhtenä kaikkien aikojen parhaiten pukeutuneena NHL-pelaajana tunnettu (Henrik-luokkaa, allekirjoittaneen elämässä olevat naiset kysyivät aina Sourayn pelatessa Edmontonissa, mitä hänellä oli eilen päällä) Souray antoi Maroonille neljäkymmentä pukua.
Viimeisiä kausiaan pelannut Ducks-legenda Teemu Selänne antoi hänelle auton.
Anaheimista matka jatkui Edmontoniin, jossa Pat Maroon pelasi tilastollisesti parhaan kautensa, 27 maalia. Paljon pelejä Connor McDavidin ketjussa.
Hometown Hero
Kesällä 2018 Pat Maroon oli vapaa agentti. Hän halusi asua täysipäiväisesti samassa kaupungissa kuin äitinsä luona pääaikaisesti asuva poika Anthony. Hän hyväksyi St. Louis Bluesin yhden vuoden kattaneen tarjouksen, vaikka isorahaisempia papereita olisi ollut muualla vain allekirjoitusta vailla.
Kaudesta tuli täysosuma. Vielä uuden vuoden päivänä sarjajumbona maannut Blues piristyi kuin ihmeen kaupalla, ja lopulta voitti Stanley Cupin. Vielä joulun aikoihin seurajohto GM Doug Armstrongin johdolla oli miettinyt, pitäisikö kotikaupungin poika laittaa vilttiin, vai lähettää farmiin.
Pat Maroonin sanottiin kannustaneen joukkuekavereitaan sanoin ”Dream big, boys!” juuri ennen Dallas Starsia vastaan pelatun toisen kierroksen pelisarjan seitsemännen pelin jatkoaikaa. Ja sitten hän teki uransa kuuluisimman maalin. Maalipaikka tuli etukäteen harjoitellun kuvion tuloksena.
Florida Man
Tuttu henkilö otti yhteyttä Bluesin Stanley Cupia seuraavana kesänä.
Tampa Bay Lightningilla oli hyvä joukkue, mutta se kärsi vielä kipua. Se ei ollut päästä yli edellisen kevään pahasta pettymyksestä. Columbus Blue Jackets oli pyyhkäissyt Tampan ulos playoffien ensimmäiseltä kierrokselta suoraan neljässä ottelussa.
Jon Cooper ajatteli, että juuri Pat Maroon voisi olla pelaaja, joka voisi tuoda pukukoppiin uutta ilmettä. Hän olisi se puuttuva palanen. Kevin Shattenkirk olisi toinen. Kausi alkoi vaivalloisesti, mutta ajan mittaan nämä kaksi pitivät huolen siitä, että enää ei elettäisi menneisyydessä. ”Fuck last year”, sanoi Maroon sydämelliseen tapaansa.
Tampa Bay Lightning voitti kaksi Stanley Cupia peräkkäin. Ensimmäisen Edmontonissa pelatuissa kuplaplayoffeissa. Toisen mestaruuden jälkeiset juhlat muistetaan aina. Maroon piti puheen hattu päässään, ilman paitaa, partaisena, sikari kädessään. Florida Man.
Kolme Stanley Cup-mestaruutta peräkkäin. Mies, joka juuri ennen Bluesin nousua oli hyvin lähellä joutua farmiin ja koko uran loppu jo häämötti.
Pat ”Big Rig” Maroon tullaan aina muistamaan
NHL tulee olemaan köyhempi ilman Pat Maroonia, mutta hänenkaltaistensa pelaajien jättämä perintö ei koskaan kuole. On tärkeää, että joukkuelajissa joukkue on yhtenäinen. Kaikki ymmärtävät toistensa kieltä. Kun mennään illalliselle, jokainen tulee mukaan. Kaikki tuntevat itsensä tervetulleeksi ja osaksi ryhmää.
Parhaissa joukkueissa pelaajat eivät pelaa toistensa kanssa, he pelaavat toisilleen, toistensa puolesta.
Tämä tulee aina olemaan Big Rig Pat Maroonin perintö. Matka on jatkunut Tampasta Minnesotaan, ja Bostonin kautta Chicagoon.
Big Rig antoi jäällä aina kaikkensa. Joukkuekaverit rakastivat häntä kaikkialla, kuten tekivät myös fanit. Hän puhui aina haastatteluissa suoraan sydämestä. Pat Maroon oli erittäin peliälykäs ammattilainen, joka keksi aina keinot pysyä NHL-kokoonpanossa, kaikista puutteistaan huolimatta.
Maroonia Bostonissa valmentanut Jim Montgomery sanoi, että Pat Maroonin kyky ymmärtää peliä on aliarvostettu. Hän on yksi parhaista tilanteitten luojista kun pelataan laidoilla. Ja hän tuo penkille energiaa, kannustaa ja nostaa muita ylös, hän valmentaa koko ajan muita pelaajia.
Olkoon tämä vaatimaton kunnianosoitus Big Rigille. Mestarille.
Läksiäissanat
Tämä jää viimeiseksi postaukseksi tällä Broidin NHL-blogilla. Haluan kiittää kaikkia lukijoita mukanaolosta, ja juttujen lukemisesta. Kaikista kommenteista, ja palautteista. On aina ollut etuoikeus ja kunnia palvella maailman parhaita NHL-seuraajia, en pidä tätä hommaa koskaan itsestäänselvyytenä.
Kiitos myös Broidille kaikesta. Todellisia NHL- ja jääkiekkofaneja, joilla on aito rakkaus ja intohimo tähän lajiin. Sen tulin huomanneeksi tänä aikana. Sana pidettiin aina, mitään kirjallisia sopimuksia ei koskaan edes tarvittu. Tuollainen touhu lämmittää tällaista vanhan kansan (henkisesti) kanadansuomalaista.
Tiedätte, keitä olette, joten ei tarvitse mainita nimiä. Ja kiitos vielä auttamisesta eteenpäin, sillä NHL-raportointini jatkuu samantien toisella alustalla. En ole siis lopettamassa. Olen vasta aloittamassa.
Ilmoittelen tästä sosiaalisessa mediassa pian. Todella pian.
Kiitos
Jouni
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
Pääasiallinen lähde ylläolevaan Pat Maroon-tarinaan: The Athletic
