Viikonloppu on suomalaisessa kalenterissa enemmän kuin kaksi arjen vapaapäivää – se on hetki, jolloin jokainen sukupolvi laittaa omat kuviot käyntiin ja nauttii elämästä omalla tavallaan. Mutta miten broidit, muorit ja junnut viettävät vapaita ympäri Suomea eri ikäisinä? Hypätään urheilukengistä villasukkiin, lautapeleistä luontoseikkailuihin ja bändi-iltoihin.
Lapsista teineihin – kaikki peliin
Ai että! Nuoremmat (alle 18v) ottaa viikonloppuja vastaan täysillä. Alakoululaiset viihtyvät trampoliinipuistossa, Linnanmäellä, kaverin synttäreillä ja lastenleireillä. Perheet pyörivät koko konkkaronkalla uimarannoilla, retkeilemässä, pelaamassa leikkipuistoissa ja syömässä – varsinkin kun kesä yllättää! Harrastusten viikonloppu: futismatsit, jäähalli ja satunnaiset temppujumpat kuuluvat repertuaariin. Erinäköiset leikkipuistot menevät tietenkin prioriteettilistan kärkeen alle 10-vuotiailla.
Nuorisoa (n. 15–25v) nähdään kulkemassa kavereiden kanssa kauppakeskuksiin, nuorisotiloille ja yömyöhään hengailemassa ties missä. Viikonloppuisin nähdään kelin ja budjetin mukaan videopelimaratonit, baari-illat, Jodelin juorut ja satunnaiset ulkona hengailut – mutta yhä enemmän myös yksinäistä aikaa ja somea, sillä yksinolo lisääntyy tässä ikäryhmässä. Perheiden kanssa vietetty aika on vähentynyt: nyt katsotaan Netflixiä omassa huoneessa eikä enää niin tiiviisti tv-illan klassikoita vanhempien kanssa.
Ruuhkavuosista kevyempiin vuosikymmeniin
Parikymppiset ja kolmekymppiset viikonloppuilevat tiukasti kavereiden, opiskelun ja työn välissä. Lähdetään reissuun, käydään brunssilla ja keksitään extempore-pikkujuhlat. Bileet, after workit ja lautapeli-illat kuuluvat perusrepertuaariin. Ja se klassinen mökille meno ja saunaillan yhteinen ruokatalkoo. Ruuhkavuosien kahden työn, pienten lasten ja kodin järjestelyn keskellä haaveillaan siitä täydellisestä vapaasta – joskus jopa pelkkä pizza kotiovelle on viikon kohokohta.
Kolmekymppisten ja neljäkymppisten viikonloput täyttyvät usein perhe-elämästä, lasten harrastuskuskauksista ja kauppareissuista. Yhteiset ruokailut, ison pöydän ääreen kerääntyminen ja leffailta perheen kanssa ovat monen arjen luksusta. Hyvinvointi ja liikunta nostavat päätään: viikonloppuisin mennään salille, joogataan ja ulkoillaan koko porukalla, jos ei sada vaakatasossa.
Seniorit – omien mukavuuksien parissa
Viisikymppiset, kuusikymppiset ja siitä ylöspäin nauttivat viikonlopuista aivan omalla tavalla. Meno rauhoittuu, mutta tekeminen ei lopu koskaan: kulttuuririennot, museot, konsertit ja teatteri ovat suosittuja valintoja. Monet suuntaavat ulkoilemaan luontopoluille, patikoivat ja käyvät vaikka lintubongauksessa. Eläkeläiset ovat nykyään myös vapaaehtoistoiminnan kantavia voimia – viikonloppuisin autetaan yhdistystoiminnassa, järjestetään tapahtumia ja tutustutaan uusiin ihmisiin yhteisöllisesti.
Kahvilat, kirjasto ja vaikka jumppatuokio kutsuvat säännöllisesti ja etenkin kesäkaudella grilli kuumenee lapsenlapsille. Sauna on edelleen pyhä hetki ja hyvä kirja, radio tai podcast täydentää tunnelmaa säässä kuin säässä. Yksinolo on yhä yleisempää iän myötä, kun arki rauhoittuu ja rutiinit löytävät oman muotonsa.
Erikoismaininnat – mitä koko porukka voi tehdä?
- Kaikille sopii: viikonlopputuokiot ravintolassa, pidennetyt lomat, matkailu kotimaassa, kaupungin ulkoilupuistot ja taidenäyttelyt.
- Sukupolvirajat kaatuvat yhteisellä ruualla, tapaa vaikka kolmen sukupolven voimin ja muistele, kuinka ennen pelattiin lautapelejä – nyt naputellaan padia keittiössä ja vertaillaan kenen perjantai on paras.
Broidin loppukaneetti:
Suomalaiset ovat mestareita viikonlopun vietossa. Jokainen sukupolvi löytää omat keinonsa ottaa irti arjesta ja rakentaa tarinoita, joita muistellaan maanantaiaamun sumussa. Olit sitten juniori, perheen arjen sankari tai aktiivinen eläkeläinen, viikonloppu on yhteinen ilon paikka – joskus riehakkaana, joskus rauhassa. Parasta on, että kaikki saavat ottaa viikonlopusta oman siivunsa!
-Broidi
