Kun joskus parikymmentä vuotta sitten äänestettiin siitä, kuka on kaikkien aikojen merkittävin suomalainen, nousi listalle yksi yllättävä nimi: Väinö Myllyrinne. Moni mietti, kuka ihme tämä kaveri oli.
Myllyrinne syntyi Helsingissä vuonna 1909. Miehessä poikkeuksellista oli ennen kaikkea koko – ja juuri se teki hänestä aikansa ilmiön. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Myllyrinne ei ollut vain Suomen ja Euroopan pisin mies, vaan jonkin aikaa hän kantoi myös titteliä maailman pisin elossa oleva henkilö.
Myllyrinne sai kunnian kantaa tätä titteliä hetken aikaa sen jälkeen, kun aiempi ennätyksenhaltija, amerikkalainen Robert Wadlow, kuoli vuonna 1940.
Myllyrinteen pituudeksi on arvioitu 247–251,5 senttimetriä. Lähteissä esiintyy hieman vaihtelua mittauksien välillä. Vertailun vuoksi siihen aikaan suomalaisten miesten keskipituus oli alle 170 cm.
Ja tämänkin päivän pilvenpiirtäjistä, kuten Lauri Markkanen – joka on ”vain” 213 cm pitkä – harva yltää edes lähelle Myllyrinteen korkeuksia.
Kuinka kova jätkä Myllyrinne oli?
Mutta mies ei ollut vain pitkä. Hän oli myös voimakas. ”Käpylän jättiläiseksi” kutsuttu Myllyrinne painoi elämänsä aikana parhaimmillaan yli 170 kiloa.
Hänellä diagnosoitiin akromegalia, eli harvinainen sairaus, jossa aivolisäkkeen kasvuhormonin liikatuotanto saa aikaan epätavallista kasvua. Joidenkin lähteiden mukaan hän kasvoi vielä yli 40-vuotiaana, mikä tekee hänestä entistä ainutlaatuisemman tapauksen.
Myllyrinne esiintyi eri puolilla Eurooppaa sirkuksissa ja showpainitapahtumissa, joissa hänen kokoaan esiteltiin yleisön ihmeteltäväksi. Kyse ei ollut vain kummajaisuudesta – Väinö osasi esiintyä ja tienasi esiintymisillään hyvin.
Säilyneiden kirjeiden perusteella tiedetään, että hän esimerkiksi lähetti rahaa kotiin äidilleen Sveitsistä, missä kiersi sirkuksen mukana.
Suomen suurin sotilas
Myllyrinteen elämässä käännekohta koitti, kun sota syttyi. Talvisodan alla hän palasi kotimaahan, ja vaikka hänen kokonsa oli kaikkea muuta kuin käytännöllinen rintamaolosuhteissa, hän halusi palvella maatansa.
Myllyrinteelle jouduttiin valmistamaan täysin mittatilausvarusteet – asepuvusta alkaen saappaisiin. Miehen koko asetti haasteita, mutta hän teki silti osansa. Häntä pidetään edelleen Suomen suurikokoisimpana sotilaana, ja hänen varusteitaan voi nähdä tänäkin päivänä Hämeenlinnassa Museo Militariassa.
Sodan jälkeen Myllyrinne asettui asumaan Järvenpäähän, missä hän vietti loppuelämänsä melko rauhallista arkea. Samassa taloudessa hänen kanssaan asui hänen veljenpoikansa Kalervo, joka myöhemmin on pyrkinyt tallentamaan jättiläisen tarinaa ja säilyttämään hänen muistoaan.
Kalervon keräämän aineiston joukossa on muun muassa kirjeitä ja valokuvia, jotka paljastavat jättiläisen arkisemman, inhimillisen puolen.
Myllyrinne kuoli vuonna 1963, 54-vuotiaana. Hänen terveytensä heikkeni vuosien varrella, mutta hän säilytti elämänsä loppuun saakka lempeän ja rauhallisen luonteensa. Jättiläinen – kirjaimellisesti – mutta ei koskaan ylimielinen.
Myllyrinteen perintö
Väinö Myllyrinteen nimi ei ole Suomessa yhtä tunnettu kuin monien muiden historian suurmiesten, mutta hänen tarinansa on ainutlaatuinen. Hän oli paljon enemmän kuin vain ”pitkä mies” – hän oli esiintyjä, sotilas, veljenpojan esikuva ja oman aikansa erikoisuus, joka kuitenkin eli yllättävän tavallista elämää jättimäisessä varjossaan.
Ehkä juuri siksi hän nousee aika ajoin takaisin esiin: meitä kiehtoo tarina ihmisestä, joka ei koskaan mahtunut mihinkään valmiiseen muottiin – kirjaimellisesti eikä kuvainnollisesti.
Myllyrinne on monella tapaa yksi Suomen suurimmista suomalaisista – eikä pelkästään kokonsa takia. Siksi hän on mukana myös juttusarjassamme Suomen kaikkien aikojen kovimmat jätkät.
–Broidi
