Mäkihyppylegenda dominoi olympialaisia ja maailmancupia, mutta vastoin ehkä yleistä muistikuvaa henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia kertyi Matti Nykäselle vain yksi.
Väärinkäsitysten välttämiseksi tässä ei pyritä vähättelemään mäkisankarin saavutuksia, päinvastoin. Kun Broidi on tutkinut ja fiilistellyt Nykäsen uraa jälkikäteen, tämä tilastofakta on usein hämmentänyt.
Nykänen oli selkeästi maailman paras mäkihyppääjä 1980-luvulla. Miten on siis mahdollista, ettei henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia kertynyt useampaa kuin yksi?
Vain yksi henkilökohtainen MM-kulta
Nykänen oli nuorten maailmanmestari, voitti suurmäen maailmanmestaruuden, paranteli maailmanennätyksiä ja juhli mäkiviikolla, olympiamenestyksestä puhumattakaan.
Nykänen oli 1980-luvulla maailman paras mäkihyppääjä.
Mutta tuo suurmäen maailmanmestaruus Oslossa jäi hänen ainoaksi henkilökohtaiseksi MM-kullakseen. Vuoden 1982 sankassa sumussa käyty kisa on juuri niin legendaarinen, kuten rakeisesta YouTube-videosta voi muistella.
Kun osa hyppääjistä mietti, uskaltaako mäkeen lähteä ollenkaan, Nykänen ei arkaillut. Marko Lempisen ja Jussi Niemen kirjan Elämä oli Laiffii mukaan Nykänen oli tokaissut ensimmäisen kierroksen jälkeen toimittajille hypänneensä kuin ”säkki päässä”.
Kisan jälkeen Nykänen pohti vielä, ettei hänen elämänsä tästä MM-kullasta tulisi muuttamaan.
Taisi mies tuossa asiassa vähän erehtyä.
Nykäsen huippuvuodet
Nykäsen huippuvuodet ajoittuivat vuosille 1982–1988. Samaiselle ajanjaksolle osuivat vain kolmet MM-kisat, joten henkilökohtaisia voittomahdollisuuksia oli rajallinen määrä.
Oslossa 1982, kun Nykänen voitti MM-kultaa suurmäessä, mäkikotka oli vasta nuori lupaus, joka teki silti kovan tuloksen. Suoritusvarmuus ei ollut vielä samalla tasolla kuin myöhemmin, mikä ehkä esti toisen henkilökohtaisen MM-kullan voittamisen jo tuolloin.
Vuoden 1985 Seefeldin MM-kisoissa Nykänen taas oli epäonnekas. Normaalimäen 11. sija ja suurmäen MM-pronssi olivat pieniä pettymyksiä – niin ylivoimainen mies hän oli. Mäkihyppy on herkkä laji, ja sääolosuhteet heikkenivät esimerkiksi normaalimäen kisan aikana antaen ehkä osalle alkupään hyppääjistä etua.
Vuoden 1987 MM-kisoissa Oberstdorfissa Nykänen voitti normaalimäen MM-hopeaa, mutta epäonnistui suurmäessä. Lahden MM-kotikisoissa 1989 Nykäsen ura alkoi jo olla taitekohdassa, mutta tuloksena oli kuitenkin suurmäen pronssi.
Olympialaisissa ponnistus osui kohdalleen
Nykäsen parhaisiin vuosiin osuivat kaksi olympiatalvea. Sekä 1984 Sarajevossa että etenkin 1988 Calgaryssa Nykänen oli aivan omilla metriluvuillaan.
Käytännössä Nykänen voitti Calgaryssa kaiken mahdollisen: normaalimäki, joukkuemäki ja joukkuekisa menivät täysin ylivoimaisesti.
Sarajevossa Nykänen oli jo saavuttanut suurmäen olympiakullan ja normaalimäestä olympiahopeaa.
Niinpä olympiakisoissa Nykänen oli aika lailla täydellinen suoriutuja ja voittaja.
14 MM-mitalia
MM-kisoista Nykänen saavutti kaikkiaan 14 mitalia, joista kuusi oli kultaisia. Mukaan lasketaan myös Planicasta saavutettu lentomäen MM-kulta.
Siten on turha synkistellä, että Nykäsen saavutukset MM-tasolla olisivat jääneet jotenkin laihoiksi. Tilasto, jossa seisoo 14 maailmamestaruusmitalia, osoittaa nämä puheet vääriksi.
MM-kultamitalisade oli suuri etenkin joukkuekisoissa, joissa Suomi dominoi usein Nykänen kirkkaimpana tähtenään.
Ja tähän päälle Nykänen voi heittää vielä kolme veteraanien MM-kultaa ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi.
Suomi ei ehkä saa enää koskaan yhtä valovoimaista urheilijaa kuin mitä Matti Nykänen oli. Kun hän voitti Calgaryn kolme olympiakultaa, hän tokaisi toimittajille mattimaiseen tyyliinsä: ”Oikein sydäntä lämmittää olla näinkin ylivoimainen.”
Ei tällaista urheilijaa enää tule – mikä legenda.
Pari faktaa Nykäsestä:
- Vuonna 2004 Nykänen valittiin Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä sijalle 11.
- 2010-luvun alussa saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden gallupissa silloiset mäkihyppääjät, valmentajat ja toimittajat äänestivät maailman kaikkien aikojen parhaaksi mäkimieheksi Matti Nykäsen.
–Broidi
