Nuorempi polvi on unohtanut, että olympialaisissa kilpailtiin myös taidelajeissa vuosina 1912-1948. Suomi on menestynyt näissäkin karkeloissa hyvin, sillä suomalaisten saldo olympialaisten taidelajeista on kaikkiaan viisi mitalia.
Taidekilpailut urheilun yhteydessä olivat olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin käsialaa. Kilpailtavia taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide sekä kuvanveisto. Osallistuvien teosten oli määrä olla kilpaurheilun innoittamia ja alkuperäisiä, joten teoksia ei saanut esitellä ennen kilpailua.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 taideolympialaisia ei enää nähty, sillä kilpailun järjestelytoimikunta ei löytänyt tarpeeksi aikaa järjestelyihin. Perinne ei kuitenkaan katkennut kokonaan, sillä esimerkiksi Lontoon olympialaisten yhteydessä vuonna 2012 järjestettiin erilaista taideohjelmaa.
Mitaleita ei taidelajeista ole kuitenkaan enää vuosikymmeniin jaettu.
Kuka on Suomen tuntemattomin olympiavoittaja?
Kun puhutaan suomalaisista olympiavoittajista, yleensä nimet soittavat aina kelloa. Taidelajien voittajat ovat jääneet usein vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi legendaariset suomalaiset painijat ja juoksijat.
Berliinissä vuonna 1936 kirjailija Urho Karhumäki voitti kultaa kirjallisuuden epiikkasarjassa teoksellaan Avoveteen. Lontoossa 1948 kirjailija ja suomentaja Aale Tynni runoili kultaa kirjallisuuden lyriikkasarjassa runolla Hellaan laakeri.
Ja sitten otsikon knoppiin eli totta tosiaan arkkitehti Yrjö Lindegren nappasi kultaa arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnittelemalla Varkauden urheilukeskuksen. Ei liene liioiteltua sanoa, että joko Karhumäki, Tynni tai Lindegren on vähiten tunnettu suomalainen olympiavoittaja ainakin kansan syviltä riveiltä kysyttäessä.
Muita suomalaisia mitalisteja taidelajeista ovat säveltäjä Kalervo Tuukkanen (hopemitali musiikin orkesterisävellysten sarjassa Karhunpyynti-teoksellaan) sekä Ilmari Niemeläinen (pronssimitali arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnitelmalla Kemin urheilukeskukseksi). Niemeläisen kohdalla hauska knoppi on sekin, että hän kisasi samoissa kisoissa myös uimahyppääjänä ollen tässä kisassa sijalla 19.
Niin ja se Lindegrenin suunnittelema urheilukenttä on nimeltään Kämäri. Paikka toimii jääpallo- ja pesäpallokenttänä Varkaudessa. Siellä sopii vaikka kauniina kesäpäivänä käydä katsomassa, kun Puurtilan Kisa-Pojat pelaa ja muistella yhtä suomalaista olympiavoittajaa.
– Broidi
