6.8.2024. Yksi NHL-kesän kiistellyimpiä puheenaiheita on ollut Edmonton Oilersin päätös palkata Stan Bowman General Managerikseen. Oil Countryn vastareaktio oli ennennäkemätön. Tekikö lähes täydellisiä siirtoja tehnyt Oilersin presidentti Jeff Jackson virheen? Ansaitseeko Bowman tässä tapauksessa toisen mahdollisuuden? Tässä sekalaisia kommentteja.
Skandaalin varjo
Suuri osa NHL-jääkiekon ystävistä ja tämän blogin lukijoista on suunnilleen tietoinen, mitä tapahtui Chicagossa kesken kevään 2010 Stanley Cupin playoffien Black Aces-ryhmän pelaajan Kyle Beachin ja seuran videovalmentajan Brad Aldrichin välillä. Parhaan selvityksen asiaan – jos jollakin on mielenkiintoa – on tehnyt lakiasiatoimisto Jenner & Block. Se tehtiin vuonna 2021, kun Beach veti Hawksin organisaation oikeuteen, Blackhawksin tilaamana.
Lyhyesti, ja tätä kamalaa tapausta yhtään vähättelemättä, silloin vain 20-vuotias Kyle Beach joutui 27-vuotiaan videovalmentajansa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi valmentajan asunnolla. Beachin mukaan Aldrich uhkaili NHL-pelipaikan menetyksellä jos tämä ei suostuisi. Tämä tapahtui joko toukokuun 8. tai 9. päivänä, vuonna 2010.
Blackhawksin johto sai vihiä tapahtuneesta noin kaksi viikkoa myöhemmin (23.5.2010). Asia tuli Hawksin organisaatiossa Senior Director Of Hockey Administration-tittelillä toimineen Al MacIsaacin tietoon. Hän lähetti joukkueen henkisen valmentajan Jim Garyn haastattelemaan Kyle Beachiä asiasta.
Merkittävä palaveri pidettiin jo samana iltana, vain noin tunti sen jälkeen, kun Blackhawks oli varmistanut paikkansa Stanley Cupin finaaliin. Viisi seuran ylemmän sikariportaan jäsentä kokoontui, tarkoituksena keskustella ja käydä läpi mitä oli juuri saatu tietää Aldrichin ja Beachin tapauksesta.
Paikalla olivat GM Stan Bowman, presidentti John McDonough, tämän apulainen Jay Blunk, apulaisGM Kevin Cheveldayoff, mainittu Jim Gary, sekä päävalmentaja Joel Quenneville.
Osallistuneitten antamat lausunnot jälkeenpäin antavat sekavan kuvan siitä, mitä tapauksesta tarkkaan tiedettiin, ja mitä päätettiin tehdä. Kokouksessa paikallaolleista korkeimmassa virassa ollut McDonough lupasi hoitaa tapauksen, mutta ei halunnut negatiivista julkisuutta kesken Stanley Cupin finaalin.
Stan Bowman sanoi myöhemmin lähteneensä kokouksesta uskoen, että John McDonough oli ottanut tapauksen vastuulleen. Muut saisivat keskittyä Stanley Cupin finaaliin.
McDonoughn ja Quennevillen muistettiin todenneen, että fokus tulisi olla joukkueessa ja playoffeissa. Myöhemmin otettiin yhteys seuran hallintoon, Stanley Cupin jo ratkettua. Kesäkuun 16. päivänä, Brad Aldrichiin otettiin yhteyttä. Hän sai valita; joka erota tehtävästään tai tehtäisiin tarkempi tutkimus. Hän valitsi eropaperit.
Aldrich sai erorahan, playoffbonuksen, ja palkan seuraavien kuukausien ajaksi. Hänen nimensä kaiverrettiin Stanley Cupin kylkeen, hän sai sormuksen, hän sai osallistua juhlallisuuksiin. Hänestä on kuvia juhlimassa jäällä. Hän sai jopa viettää päivän kotikaupungissaan Stanleyn kanssa. Emme pysty edes kuvittelemaan, miltä tämän kaiken vierestä nähneestä Kyle Beachistä tuntui. Hän oli ilmoittanut asiasta eteenpäin ja tiesi Hawksin ylimmän johdon tienneen.
2021
Sitten kului vuosikymmen.
Lokakuussa, vuonna 2021, alkoi tapahtua.
Kyle Beach astui julkisuuteen. Hän antoi TSN:lle haastattelun. Hän oli pitänyt asiaa sisällään 10-11 vuoden ajan, ja se oli, hänen omien sanojensa mukaan, tuhonnut hänen sielunsa sisältäpäin.
NHL tutki mainitun Jenner & Blockin rapportin, ja antoi Chicago Blackhawksille kahden miljoonan dollarin sakot. Gary Bettman ilmoitti, etteivät raportissa mainitut John McDonough, Jay Blunk, Stan Bowman ja Al MacIsaac enää olleet Hawksin palveluksessa, eivätkä National Hockey Leaguen työntekijöitä. Jos he haluaisivat palata NHL:n tehtäviin joskus tulevaisuudessa, se vaatisi tapaamisen Bettmanin kanssa, ja tämän hyväksynnän.
Florida Panthersin valmentajana ollut Joel Quenneville erosi tehtävästään muutamaa päivää myöhemmin. “Haluan ilmaista suruni sen kivun takia, jonka tämä nuori mies Kyle Beach on joutunut kärsimään”, sanoi Q. “Entinen seurani Blackhawks petti Kylen, ja minulla on oma vastuuni asiaan.”
On helppoa todeta jälkeenpäin, että Chicago Blackhawks ja Stan Bowman tekivät kamalan virheen Beachin ja Aldrichin tapauksessa. He eivät puolustaneet pelaajaansa. Sen lisäksi he päästivät vaarallisen pedofiilin menemään, ja olivat hiljaa. Tuo hiljaisuus muuttui katastrofiksi vuosia myöhemmin.
Brad Aldrich löysi lisää uhreja toimiessaan myöhemmin nuorten jääkiekkoilijoitten parissa. Häntä syytettiin parikin kertaa, ja yhden tapauksen johdosta hän sai viettää yhdeksän kuukautta kalterien takana.
NHL vapautti Bowmanin ja Quennevillen pannasta – jos näin voidaan sanoa – heinäkuun ensimmäisenä, 2024.
Stan Bowmanista tuli välittömästi median spekulaatioissa ykkösehdokas Edmonton Oilersin vapaana olleeseen GM:n virkaan.
Sheldon Kennedy
Sheldon Kennedy oli erittäin lahjakas junioripelaaja, jota hänen valmentajansa, Swift Current Broncosin päävalmentaja Graham James seksuaalisesti hyväksikäytti vuosien ajan. Kennedy oli Detroit Red Wingsin varaus, Memorial Cup-mestari, U20 maailmanmestari Team Canadan paidassa, mutta hän kantoi salaisuuttaan sisällään koko seuranneen ammattilaisuransa läpi.
Hän kärsi alkoholismista vuosien ajan, tuli riippuvaiseksi kokaiinista, ja kävi lähellä omien päiviensä päättämistä. Hyvin samanlainen tarina kuin Theoren Fleuryn tarina. Kun hän rohkeasti astui julkisuuteen salaisuutensa kera vuonna 1996, jääkiekkomaailma piti häntä juoppona, joka halusi tuhota pyhän jääkiekon. Petturina.
Nykyisin 55-vuotias, vuosikymmenet raittiina pysytellyt Kennedy toimii Kanadan punaisen ristin palveluksessa, minkä lisäksi hän auttaa ja opettaa amatööriurheilun parissa toimivia “Respect Group”-järjestön osakkaana. Hänen sanaansa kuunnellaan. Häntä arvostetaan.
Stan Bowman paljasti tervetuliaispressissään Edmontonissa käyttäneensä (paikalle tullutta) Sheldon Kennedyä apunaan viimeisen kahden vuoden ajan. Eli jo ennenkuin hän edes tiesi saavansa koskaan palata jääkiekkoon. NHL:n toimitsijakiellossa ollessaan hän sai ikäänkuin tilaisuuden astua jääkiekon ulkopuolelle. Kennedyn asiantuntemusta ja sanaa arvostetaan niin paljon, että hänen suosituksillaan uskottiin olleen suuri merkitys Oilersin GM-valinnassa.
Bowman sanoi oppineensa paljon sessioissaan Kennedyn kanssa ja puhuessaan myös Kyle Beachin kanssa. Hän myönsi rehellisesti virheensä, oppineensa virheistään, ja nyt on aika toimia paremmin.
Backlash in Oil Country
Ihmisistä, joilla on vahva mielipide Stan Bowmanin palkkaamiseen Edmonton Oilersin manageriksi, tai palkkaamatta jättämiseen, ei ole pulaa. Vihaisia ihmisiä on paljon Edmontonissa ja kaikkialla muualla jääkiekkomaailmassa.
Edmontonin uuden sporttiradion Sports 1440 aamuohjelman isäntä Kevin Karius sanoi ohjelmaansa tulleen 10-12 tekstiviestiä per minuutti, heti kun Stan Bowmanin palkkaus julkistettiin. Useimmat niistä, ainakin yhdeksän kymmenestä, olivat negatiivisia. Kuuntelijat vannoivat jättävänsä kausikorttinsa uusimatta, lopettavansa peleissä käymisen.
Edmonton Oilersin jo Glen Satherin ajoilta periytyvää tapaa antaa toinen mahdollisuus muualla kyseenalaisen maineen hankkineille on arvosteltu. Stan Bowman nähdään vain jatkeena Evander Kanen, Corey Perryn, Jake Virtasen, ja jos mennään vielä kauemmaksi menneisyyteen, Don Murdochin ja Craig MacTavishin saamiin toisiin mahdollisuuksiin Edmontonissa.
Oilersin presidentin Jeff Jacksonin ja Stan Bowmanin ensimmäisessä yhteisessä pressissä keskityttiin lähes kokonaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön jääkiekon sijasta, mikä oli ihan oikein. Jääkiekko sai jäädä kakkoseksi.
Edmonton Oilers palkkasi hyvän jääkiekkomiehen. Miehen, joka ei itse ole tehnyt kamalia asioita, mutta hän oli mukana hierarkian osana, joka ei toiminut oikealla tavalla. Oilers ei varmasti tehnyt päätöstä hätäillen. Seura teki omat tutkimuksensa ja päätyi tähän.
Stan Bowman on tietenkin kaikkien aikojen NHL-valmentajan Scotty Bowmanin poika. Hän sai nimensä Stanley Cupin mukaan. Scotty on nyt yhdeksänkymppinen, ja yhä tarkasti NHL-pelejä seuraava jääkiekkotietokone.
Samalla voimme todeta negatiivisesta yleisönreaktiosta johtuen, että Stan Bowmanilla on paljon työsarkaa edessään Edmontonissa. Jo pelkästään jäähallin ulkopuolella.
Huono GM?
Mediassa ja sosiaalisen median tuomioistuimessa on näkynyt paljon arvostelua liittyen Stan Bowmanin työhön Chicagon GMnä. Hänen sanotaan saaneen kalliin urheiluauton käyttöönsä, ja tuhonneen sen ajan mittaan yrittäessään parantaa joukkuetta. Pari pelaajakauppaa Chicagosta pois tuodaan aina esille. Artemi Panarin ja Dustin Byfuglien. Huonoja sopimuksia nostetaan esille.
Stan Bowman toimi Hawksin palveluksessa 20 vuoden ajan. Noustuaan GMksi, hän voitti kolme Stanley Cupia; vuosina 2010, 2013, ja 2015. Vaikka voimme rehellisesti todeta hänen perineen loistavan joukkueen sen rakentaneelta Dale Tallonilta, vain kaksi General Manageria on voittanut kolme Stanley Cupia palkkakattoaikakaudella NHL:ssä: Jim Rutherford (yksi Carolinassa, kaksi Pittsburghissä), sekä Bowman.
Dale Tallon tuntuu olevan yksi NHL-henkilö, joka ei koskaan saa ansaitsemaansa kunniaa. Toinen vastaava henkilö on viimeksi Florida Panthersin palveluksessa toiminut Rick Dudley. Bill Zito osasi ojentaa Stanley Cupin suoraan Dudleylle Panthersin juhliessa, mikä oli hyvä huomata.
Tämän kirjoittaneen mielestä on tekopyhää ja epäreilua moittia kolme Stanley Cupia saman organisaation palveluksessa palkkakattoaikana voittaneen GM:n töitä. Jokainen NHL-manageri jokaisessa joukkueessa tulee tehneeksi huonon kaupan tai pari, ja antaneeksi sopimuksia, joita saa katua jälkeenpäin. Kenenkään tilastot eivät ole täydelliset, mutta mestaruudet muistetaan aina.
Palkkakattosysteemissä mestarijoukkueet menettävät aina hyviä pelaajia, koska näille pelaajille tulee parempia tarjouksia. NHL-pelaajan ura on lyhyt, nämä tilaisuudet ja tarjoukset on käytettävä hyväksi. Florida Panthers menetti juuri hyviä pelaajia tästä syystä. Tampa Bay Lightningille kävi samoin.
Omistajan syvät taskut eivät enää riitä pitämään huippujoukkueita koossa. Kevään 2010 Hawks oli superjoukkue. Mutta se joutui luopumaan ehkä 5-6 parhaista hyökkääjistään samantien, kun Andrew Ladd ja Dustin Byfuglien oli lähetettävä pois. Vuoden 2013 joukkueeseen Bowman onnistui lisäämään kolmosketjun sentteriksi Michael Handzusin. Ja vuoden 2015 ryhmään lisättiin Antoine Vermette ja Kimmo Timonen. Pieniä lisäyksiä, mutta tehokkaita. Juuri oikean sekoituksen tekeminen kolme kertaa ei ole helppo tehtävä.
Stanley Cup-mestaruuden voittaminen on todella vaikeaa. Ja tässä puhutaan vain managereista ja pelaajista. Oikean valmentajan/valmentajaryhmän hankkiminen vielä päälle.
Miksi juuri Oilers?
Stan Bowmanin valinta Edmonton Oilersin uudeksi GMksi juuri tässä tilanteessa oli aikamoinen yllätys monelle.
Nelinkertainen Stanley Cup-mestari Ken Holland toimi Oilersin GM:n virassa sopimuksensa loppuun saakka. 68-vuotiaan Hollandin parhaiksi vedoiksi Edmontonissa jäivät Zach Hymanin hankkiminen Torontosta vapaana agenttina kahdeksan vuoden sopimuksella (AAV $5.5M), sekä Mattias Ekholmin treidi Nashvillestä keväällä 2023.
Ken Holland jätti Oilersin hyvällä mielellä, hän oli rakentanut joukkueen yhdeksi mestarisuosikeista.
Seuraajasta odotettiin nuorempaa sikariportaan miestä. Spekulaatioissa näkyi sellaisia nimiä kuten Oilersin oma apulaisGM Keith Gretzky, Mark Hunter (London Knightsin junnut), Sean Burke (Vegas), Shawn Horcoff (Detroit), Mathieu Darche (Tampa), Ryan Hardy (Toronto), ja Jason Botterill (Seattle).
Stan Bowman valittiin lopulta.
Hänen suurin haasteensa on nyt vastata epäilijlöille. Todistaa ammattitaitonsa työllään. Hän perii – aivan kuten Chicagossa – valmiiksi todella kovan joukkueen. Oilers on toiseksi eniten playoffpelejä NHL:ssä viimeisen kolmen vuoden aikana. Runkosarjassa Edmonton päästi viidenneksi vähiten laukauksia omaa maaliaan kohti koko NHL:ssä. Hyökkäystä ja puolustusta. Stanley Cup jäi yhden laukauksen päähän. Connor McDavidillä oli paikka aivan lopussa. Lujaa puolustanut Florida Panthers oli parempi.
Kyle Beachin tapaus iskee todella kovaa. Se menee turvallisen jääkiekkokuplamme ulkopuolelle, kylmään ja pahaan tosimaailmaan. Beachin sanat tuntuvat. Voimme tuntea hieman lohdutusta siitä, että vuosien jälkeen Kyle Beach on saanut jonkinlaista oikeutta.
Tapahtuneesta – ja tapahtumatta jättämisestä – voidaan syyttää John McDonoughia, Al MacIsaacia, Joel Quennevillä, Stan Bowmania, ja joitakin muitakin, mutta se, kenet pitäisi viedä saunan taakse tässä, on Brad Aldrich.
Stan Bowman maksoi virheestään, todella julkisesta virheestään. Kaikki eivät tule ikinä antamaan anteeksi. Hän sai siunauksen ottaa vastaan Edmonton Oilersin tarjous sekä Kyle Beachiltä, että Sheldon Kennedyltä. Bowman on ottanut asian tosissaan, kunnioittanut molempien uhrien sanaa.
Hän on myöntänyt virheensä, ja tulee aina tekemään kaikkensa, että peli pysyy turvallisena kaikille tästä lähtien. Vahvan ja terveen kulttuurin rakentaminen tulee aina olemaan hänelle tärkeintä.
Me, jotka uskomme toiseen mahdollisuuteen toivomme hänelle menestystä.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X; @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
