25.3.2025. Enää vajaa kuukausi Suuren tanssin alkuun! Loppusuora on käsillä, ja kisat vain kovenevat. Paras aika NHL-kaudesta on ihan pian täällä. Tässä pieni kokoelma pitkiä, lyhyitä, ja vielä lyhyempiä kommentteja viime päivien tapahtumista maailman parhaassa jääkiekkoliigassa.
1. Calder-kisa. NHL-runkosarjan loppusuoralla mietimme paljon, kuka ansaitsee runkosarjan palkintoja. Kisa Calder Memorial Trophystä, eli vuoden tulokas-palkinnosta on yksi mielenkiintoisimmista. Kolme ehdokasta nousee mielestäni tällä hetkellä ylitse muiden.
Lane Hutson, Macklin Celebrini ja Calgary Flamesin maalivahti Dustin Wolf.
Montrèal Canadiensin pienikokoinen (175cm/73kg) puolustaja Lane Hutson on fantastinen löytö. Hän on jo nyt yksi NHL:n tähtipakeista, kun uralla on pelejä 71. Näemme filmejä, joissa Lane käy vapaapäivänä yksin harjoittelemassa jäällä.
Elämme aikana, jona NHL-seurat palkkaavat data-insinööriarmeijoita päätöksenteon avuksi (Kyle Dubas palkkasi 50 ihmistä Torontossa, toki omistajan luvalla), joillakin GM:llä on kolme apulaista, kaiken maailman kehitys- taito- ja muuta valmentajaa on kaikki paikat täynnä, ja niin edelleen. Ymmärrettävää, että koska on pelaajien palkkakatto, mutta ei kattoa muulle henkilökunnalle, NHL-omistajat palkkaavat mahdollisimman paljon väkeä kaukalon ulkopuolelle. Fanit maksavat koko lystin, tietenkin. Jos joku valittaa, miksi kohtalainen paikka Utah-otteluun kylmänä keskiviikkoiltana maksaa 400 taalaa, se raha ei mene pelkästään pelaajille.
Ja silti, peräti 16 NHL-seuraa ei edes haastatellut Lane Hutsonia, kun tämä oli NHL Combinessa varauskesänään vuonna 2022. 61 varausta tehtiin ennen kuin Montrèal nappasi Michiganin miehen toisella kierroksella, 62. vuorolla.
Simon Nemec, David Jiricek, Kevin Korchinski, Pavel Mintyukov, Denton Mateychuk, Lian Bichsel, Owen Pickering, Sam Rinzel, Maveric Lamoureux, Artyom Duda, Ryan Chesley, Noah Warren, Mattias Hävelid, Seamus Casey, Christian Kyrou, Tristan Luneau, ja Elias Salomonsson.
Siinä seitsemäntoista puolustajaa, joita data-insinöörit pitivät Lane Hutsonia parempina NHL Draftissä. Puolet NHL-seuroista ajatteli, ettei kannata tuhlata aikaa edes haastatteluun.
2. ”Accueillons nos Canadiens!” Emme tiedä, onnistuuko Montrèal Canadiens ottamaan villi kortti-paikan, ja pääsemään Stanley Cupin playoffeihin tällä kaudella, mutta tässä joukkueessa on jotain spesiaalia.
Martin St. Louis ansaitsee kunniaa tämän joukkueen valmentajana. Les Habitantsin maalisuhde tätä kirjoitettaessa näyttää Edmontonin lämpötilalta tammikuussa (-18), silti joukkue on playoffpaikalla. Kapteeni Nick Suzuki on ollut NHL:n tehokkaimpia pelaaja 4 Nationsin jälkeen. Vain 37-vuotias Sidney Crosby on ollut yhtä tehokas 4 Nationsin jälkeen. 20 pistettä.
Montrealin loppukauden peliohjelma ei ole helpoimmasta päästä, mutta tätä joukkuetta on hauskaa katsoa.
3. Tarjouslakanapojat lennossa. Jim Montgomery ei todellakaan ollut ongelma Bostonissa, mutta ”Monty” on ollut tärkeä mies sisukkaan ja peräänantamattoman St. Louis Bluesin penkin takana. Viime kesänä Edmontonista oivalla tarjouslakanatarjouksella ryöstetyt Philip Broberg ja etenkin Dylan Holloway ovat loistaneet nuottipaidoissa.
Hollowaylla on koossa 23 maalia ja 58 pistettä. Calgarystä kotoisin oleva, entinen Albertan junnuliigan Okotoks Oilersin vahva laituri on vasta 23-vuotias. Tekee joka vaihdossa jotain, minkä katsoja huomaa. Samassa ketjussa Brayden Schennin ja Jordan Kyroun kanssa. Merkkautti eniten taklauksia viime kevään playoffeissa, silloin siis vielä Oilersin paidassa. Broberg voi pelata 27 minuutin iltoja vielä 15 vuoden ajan.
Öljyn GM Stan Bowman sanoi Hockey Night in Canadassa, ettei häntä kaduta noitten kahden päästäminen pois. Ok.
4. Knies. On jo alettava miettimään, nähdäänkö ensi kesänä hauska tarjouslakana-episodi. Katse kiinnittyy Toronto Maple Leafsin Matthew Kniesiin. Knies on 22-vuotias, todella harvinaisen hyvä pelaaja, jollaista et mistään löydä. Pakko itse varata, ja sekin tuurilla. Jatkuvasti parantanut otteitaan.
Knies on listattu 193 senttiseksi ja satakiloiseksi. Hän on tehnyt tällä kaudella 25 maalia ja 45 pistettä. Tulokassopimus päättyy tähän kauteen. Mitchell Marnerin diili on varmasti ykkösenä Leafsin johdon listalla, eikä jälleen 34-vuotiaana 30-maalin kauden tehnyttä John Tavaresia tule väheksyä, mutta joku tulee aivan varmasti heittämään jonkun yhdeksän miljoonan tarjouslakanan Torontoon jos Knies ei ole saanut diiliä heinäkuun ensimmäistä ennen.
5. ”Älä tee maalia!” Huvittava episodi Torontossa noin viikko sitten. NHL-tuomari Kelly Sutherland joutui tahtomattaan, 18 NHL-kauden jälkeen, todella hankalaan tilanteeseen. Onko koskaan seeprapaita mielessään rukoillut, että ”älä nyt vaan tee maalia!”, kun pelaaja on päässyt kiekon kanssa ylös?
Maple Leafs oli pelaamassa vajaalla. Puolustaja Simon Benoit lähetti purkukiekon omalta alueelta, mutta se osui kaatumassa olevaan Sutherlandiin. Paikalle sattui Stanley Cup-mestari Steven Lorentz, jolla oli viisi maalia ennen tätä koko kaudella.
Ja tietenkin Lorentz täräyttää kiekon huippunopealla rannelaukauksella Mackenzie Blackwoodin taakse ylätakanurkkaan.
6. Barkovin rankkarit. Todella hyvä analyysi Aleksander Barkovin taidoista rankkaritilanteissa tässä.
7. ”Cale, what planet are you from?” Mikko Rantasen paluuottelun Denveriin ratkaisi taas täysin ylivoimaisella tavallaan Coloradon puolustaja Cale Makar.
Voimme puhua Quinn Hughesista, ja muutamasta muusta, mutta ihan oikeasti, Cale Makar on maailman paras jääkiekkopuolustaja. Hyvä kysymys tuon jatkoaikamaalin jälkeen Amerikan TV:n TNT:n haastattelussa Colby Armstrongilta: ”Cale, miltä planeetalta sinä olet kotoisin?”
8. Bear. Utah Hockey Club (toivon, ettei nimeä koskaan muuteta, mutta se tullaan ilmeisesti muuttamaan) kävi Edmontonissa, ja hävisi maalein 7-1. Chris Knoblauch peluutti Leon Draisaitlia viimeiset kaksi minuuttia jäällä koko ajan. Selvästi, jotta Der Deutsche Dangler saisi 50. maalinsa.
Joissain piireissä tätä pidettäisiin häväistyksenä ja loukkauksena, jonka takia pitäisi aloittaa vähintäänkin joukkotappelu. Peli oli niin selvästi jo ratkaistu.
Utahin valmentaja Andrè Tourigny antoi tästä kysyttäessä tällaisen vastauksen:”Sillä ei ollut mitään merkitystä. Hän pelasi faniensa edessä, ihmiset maksavat nähdäkseen hänen pelaavan. He peluuttavat joukkuettaan kuten he haluavat, kuten minäkin peluutan omaani. Jos tuo olisi minun suurin ongelmani juuri nyt, tekisin mitä tahansa.”
Olen ”Bear”:in fani. Hän sanoi suoraan, että Hockey Clubin esittämä peli Edmontonissa, joukkueelle yleensä tunnusomaisen sisun ja peräänantamattomuuden puuttuminen oli kaikkien syytä, ja etenkin valmentajan. Hän sanoi valmentajan tehtävän olevan joukkueen valmistamisen peliin. Oikein.
Mitä Utahiin tulee, Josh Doan on parempi luistelija kuin isänsä. Mutta hänellä ei ole samanlaista, välillä pelottavaa luonnetta, eikä samanlaisia ”Cowboy Strength” voimia. Ja oli ikävää nähdä Matias Maccelli istumassa press boxissa. En kehdannut kovan tappion jälkeen kysyä Bearilta, mitä Maccellin pitäisi tehdä päästäkseen pelaamaan. Vastaus olisi varmaankin: ”Hänen on pelattava paremmin.”
9. Kiefer Sherwoodin taklaukset. Vancouver Canucksin kolmosketjun laiturista Kiefer Sherwoodista ei puhuta paljoa. Hän pelaa Dave Babychin vanhalla paidalla #44, kuten Vancouverin TV:n maalikimaroissa sanotaan. Nimestään huolimatta Colorado Avalanche luopui hänestä yhdessä vaiheessa, sopisi niin hyvin Avsin nykyiseen lautatarhaan (Blackwood, Wedgewood, ja Wood).
Sherwoodin nimi pistää silmään tilastoista siksi, että hän on tällä kaudella merkkauttanut 400 rekisteröityä taklausta. Tämä on ensimmäinen kerta sen 20 vuoden aikana kun tätä tilastoa on pidetty, kun NHL-pelaaja on saanut tilastoonsa näin monta taklausta samalla kaudella.
Edellinen yhden kauden taklausennätys oli viime kaudelta, 383, Jeremy Lauzonin nimissä.
10. Doping-käry. Florida Panthersin puolustaja Aaron Ekblad sai 20 ottelun pelikiellon NHL:ltä käytettyään Clenbuterol-nimistä ainetta astmansa takia. En ole ihan varma, onko mainittu tuote saatavilla Kanadassa, kuulostaa samanlaiselta kuin Ventolin, joka avaa keuhkoja astmaa sairastaville potilaille.
Pelaajan selitys siitä, että hän käytti ainetta hoitaakseen astmaansa kuulostaa oikealta. Se, että hän käytti jonkun toisen inhalaattoria ei kuulosta. Mutta en tiedä tapauksesta tarpeeksi alkaakseni otaksumaan yhtään mitään.
Doping-asiat ovat hankalia tämän kirjoittaneen mielestä, koska aina doping-uutisten tultua julkisuuteen suurimmat hyötyjät ja voittajat ovat treenisalien varjoissa aineita myyvä mafia, ja suurimpia kärsijöitä teinit, jotka innostuvat ostamaan vaarallisia aineita. Jokainen käry lisää kysyntää sadoilla prosenteilla.
Piristeitä käyttävät eniten tavalliset ihmiset; vuorotyöläiset, rekkakuskit, lääkärit ja muut. Huippu-urheilijat käyttävät ehkä promillen kaikesta. Lähes kaikkia kiellettyjä aineita löytyy jokaisesta apteekista. Maailman onnellisimpien ihmisten maassa yli kahdenkymmenen vuoden takainen doping-käry tuhosi muutaman ihmisen elämän, yksi tappoi itsensä. En pysty tuntemaan minkäänlaista vahingoniloa moisesta.
11. GM-kokous Floridassa. NHL-managerit pitivät taas kokouksensa Floridassa, Manalapan-nimisessä paikassa. Emme ymmärrä miksi, vaikka hyviä kokoustiloja olisi maaliskuussa vapaana Edmontonissa, Buffalossa, ja Winnipegissäkin.
Opimme raporttien perusteella muutamia asioita, joita NHL-managerit kävivät läpi, ennenkuin häipyivät golf-kentille hyvissä ajoin kokouspäivinä. Maalivahtien estämissäännöt olivat tietenkin esillä. Managerit katsoivat 54 esimerkkiä, joista he saivat sanoa mielipiteensä.
Allekirjoittanut pelkää, että Stanley Cupin finaalin seitsemännen pelin jatkoajalla hylätään voittomaali, koska joku maalivahti menee ja tönäisee maalin edessä ollutta hyökkääjää careypricemaisesti, ja sitten heittäytyy selälleen.
Gary Bettman ei halua nähdä paluuta vanhaan playoffformaatiin, eli ensimmäinen vastaan kahdeksas, ja niin edelleen. Vaikka me kaikki muut haluamme. Kolmella kolmea-vastaan jatkoaikoja ei tulla pidentämään, vaikka 4 Nationsissa ne olivat turnauksen huippuhetkiä.
Los Angeles Kingsin Stanley Cupien arkkitehti Dean Lombardia juhlittiin kokouksessa, jos joku tietää, mistä löytää hänen puheensa, antakaa tietää. Se oli kuulemma tosi pitkä.
Allekirjoittanut odotteli bussia vuoden 2012 Stanley Cupin finaalin aikana LA Kingsin harjoitushallin vierellä El Segundossa, kun mietin, millaisella autolla Darryl Sutter mahtaa ilmestyä parkkipaikalta. Ajaako hän LA:ssäkin vanhalla lava-autolla, jossa on heinää ja lapio lavalla? Sitten Dean Lombardi ajoi ohi ainakin 15 vuotta vanhalla F-150:llä. Siis Sutterin pomo.
Lombardi oli maininnut puheessaan, miten lajin pahin ongelma on sen kalleus. Hyvät urheilijat eivät koskaan pääse pelaamaan. Hyvin sanottu. Tämän kirjoittaneen pojan U15 joukkue pelasi pari vuotta sitten Calgaryssä paikallisen jääkiekkokoulun joukkuetta vastaan. Koulun oppilaitten vanhemmat maksavat $50,000 per kausi pelaamisesta ja koulussa käymisestä (Edmontonin köyhät pojat voittivat ottelun). Kuulin, että Edmontonissa joka kesä järjestettävään U10 The Brick-turnaukseen osallistuminen Toronton joukkueen pelaajille maksaa $70,000 per pelaaja. Siis kesäturnauksesta. Tuo summa kattaa toki kaiken, mutta monella kiekkovanhemmalla ei ole tuollaista summaa ylimääräistä laittaa pojan kesäharrastuksiin, pelkään.
Pidin New Jersey Devilsin GM Tom Fitzgeraldin esittämästä ideasta, että NHL-pelaajien tulisi käyttää kaulasuojuksia ja luistinten viilloksilta suojaavia Kevlar-sukkia ja alusvaatteita pelatessaan. Ongelmana ja kaskena kannossa tullee olemaan pelaajayhdistys NHLPA, joka tekee lopullisen päätöksen. Pelaajat eivät yleensä kannata omaa turvallisuuttaan kehittäviä uudistuksia, mihin heillä toki on oikeus.
12. Houston, we have money. Paljon puhetta ja spekulaatiota NHL:n laajentumisesta sen jälkeen, kun ESPN:n Emily Kaplan julkaisi aiheesta ansioituneen kolumnin. ”Emppu” mainitsi yhdeksi paikkakunnaksi Texasin Houstonin.
Dan Friedkin-niminen syvätasku haluaa tuoda NHL:n kaupunkiin, jossa muistamme Gordie Howen pelanneen aikoinaan kapinaliiga WHA:n Houston Aerosin paidassa poikiensa Markin ja Martyn kanssa.
Atlanta 3.0, eli jo kahdesti aikaisemmin epäonnistunut Hotlanta mainitaan yhdeksi mahdolliseksi tulevaksi NHL-paikkakunnaksi spekulaatioissa, eikä Phoenixiäkään ole unohdettu. Näissä kaupungeissa on isot markkinat ja paljon rahaa. Emme tiedä, kiinnostaako ketään itse jääkiekko, mutta oikealla tavalla toteutettuna, kuten Dallasissa esimerkiksi tehtiin, hyvin mahdollista. Phoenixin epäonnistumisen syynä pidetään sekalaista omistusta, kaiketi.
Yksi huomattava asia on se, että NHL saattaa vaatia liittymismaksuna jo yli miljardin taalan summaa. Vegas pääsi mukaan 500 miljoonalla, ja Seattle 650 miljoonalla. Muut seurat laittavat mielellään tällaiset rahat taskuunsa.
13. Sam. Joku leikkasi sipulia vieressä, kun legendaarinen New York Rangersin selostaja, pian 40 vuoden jälkeen mikrofoninsa jättävä Sam Rosen piti puhettaan Madison Square Gardenissa.
Sam sai kunniaa viimeisellä kaudellaan lähes jokaisella NHL-paikkakunnalla, minkä hän todellakin ansaitsi. Sam sanoi yrittävänsä vetää Rangersin mukanaan playoffeihin, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Vain vuosi on kulunut siitä, kun Broadwayn Sinipaidat voittivat Presidents` Trophyn ja menivät idän konferenssifinaaliin saakka. Jos Madison Square Gardenilla ei nähdä playoffeja, uskallamme odotella isoja muutoksia Rangersin toimistolla..
14. Villi-kortti taistelut idässä. Täysin hullu kamppailu viimeisestä paikasta Suureen tanssiin itäisessä konferenssissa. New York Islandersinkaan mahdollisuudet eivät ole vielä kadonneet. Rankkarikisassa tullut tappio Columbukselle antoi yhden pisteen, jolla Isles nousi tasoihin 74 pisteeseen East Riverin toisella puolella pelaavan New York Rangersin kanssa.
Islandersilla on 12 ottelua jäljellä, Rangersillä 11. Montrèal Canadiens pitää viimeistä villi kortti-paikkaa, kuten todettua, 75 pisteellä, ja sillä on 13 ottelua jäljellä. Jännäksi menee.
15. Villi-kortti taistelut lännessä. Lännessä Vancouver Canucks ei näytä vielä luovuttavan, kuten ei Calgary Flameskaan. `Nucksilla on 78 pistettä ja 11 ottelua jäljellä, Flamesilla 77 pistettä ja 13 ottelua jäljellä. Aina kun näyttää siltä, että kaikki toivo on menetetty, nämä joukkueet yllättävät.
J.T. Miller ei pelaa enää Vancouverissa. Elias Pettersson loukkaantui, ja Filip Chytil loukkaantui. Vancouver Canucks taistelee playoffpaikasta kynsin hampain Pius Suter ykkössentterinään. Ainakin nyt.
Calgary Flames kävi juuri New Yorkin kiertueella, ja voitti kaikki kolme (Rangers, Islanders, Devils) peliä ensimmäistä kertaa seurahistoriassa.
Lännen viimeistä villi kortti-paikkaa hallussaanpitävällä St. Louis Bluesilla on 81 pistettä, ja kymmenen ottelua pelaamatta. Jotenkin näyttää siltä, että St. Louisilla ja Calgaryllä on helpompi peliohjelma edessään kuin Vancouverilla, mutta pelit on pelattava ensin.
16. Stars kaipaa ykköspakkiaan. Näyttää lähes väistämättömätä, että kovan Centralin ensimmäisellä playoffkierroksella nähdään Colorado Avalanche vastaan Dallas Stars. Kaksi tällä hetkellä koko NHL:n sarjataulukon Top-6 joukkuetta, ja toinen lähtee noin mahdollisesti kahdeksan päivän päästä playoffien aloittamisesta golf-kentille.
Tämä tuntuu jo etukäteen niin epäoikeudenmukaiselta, ja katkeralta, vaikka emme olisi kummankaan joukkueen kannattajia edes. Parasta NHL-jääkiekkoa nähdään aina Stanley Cupin playoffien ensimmäisellä kierroksella.
Raportit Miro Heiskasen kuntoutumisesta ovat mitä ovat. Ehtiikö Stars saamaan puolustajansa takaisin ensimmäiselle kierrokselle? Jos ei, nähdäänkö toista kierrosta ollenkaan Texasin taivaan alla?
17. Dylan Cozens. En käsittänyt Trade Deadlinella, miksi Buffalo Sabres luopui keskushyökkääjä Dylan Cozensista. ”The Workhorse from Whitehorse” on kotoisin Jukonin territoriosta, todella kaukaa jääkiekon kotimaan pohjoisesta. Hän joutui jättämään kotinsa jo 14-vuotiaana jääkiekon takia, ja oli ensimmäinen Jukonista tullut ensimmäisen kierroksen NHL-varaus (2019, ensimmäinen kierros, 7.).
Hän ei tule jäämään viimeiseksi, muita on tulossa. Olen nähnyt Whitehorsen junnuja turnauksissa. Ongelma on, ettei pohjoisesta löydy tarpeeksi vastustajia, lahjakkaimpien on lähdettävä muualle tosi aikaisin. Kaikki eivät pysty hallitsemaan 14-vuotiaana maailmalle lähtöä. Siitäkin on esimerkki tai pari.
Cozens on vasta 24 vuotta täyttänyt, isokokoinen (191cm/94kg), ja todella töitä tekevät pelaaja. Taitavat kädet, osaa luistella lujaa, ei välttele kontaktia. Osaa löytää tilaa laukauksille pienestä tilasta, kaukalon hankalimmissa paikoissa. Ottawa Senators otti erittäin mielellään vastaan. Deadlinen jälkeen Cozens on loistanut kaikessa; aloituksissa, taklauksissa, tilanteiden luomisissa ja pisteissä.
Haluaisin nähdä, millainen pinkka seteleitä on naulattu Senatorsin kopin seinään tänään tiistaina, kun Dylan Cozens saapuu ensimmäistä kertaa Buffaloon vastustajan paidassa.
18. Kivi. Onko NHL:ssä ketään, joka tuo yhtä paljon vastinetta palkkioilleen ja pelaa yhtä tehokkaasti kuin Tuusulan mies, Colorado Avalanchen Bottom-6 laituri Joel Kiviranta? On varmasti muitakin, mutta Kiviranta-fanina on pakko nostaa nimi ja esitykset eetteriin.
16 maalia tällä kaudella. Peliajat maaliskuun otteluissa keskimäärin vähän alle 11 minuuttia (10:58). Ja Kiven paras vuodenaika, eli ratkaisevat pelit, ovat vasta tulossa. Hänet muistetaan Edmontonin kuplaplayoffeista, joissa tuli se hattutemppu ja todella iso maali. Meitä oli ehkä 15 ihmistä paikan päällä hyisessä ja tyhjässä Rogers Placessä sitä todistamassa. Lisää voi hyvinkin tulla vielä.
Pelaaja, jota ei koskaan varattu NHL-joukkueitten toimesta.
19. ”Eurooppalaisten määrää ollaan rajoittamassa”. Joku kommentoi julkisesti jossain keskustelleensa parin nimettömäksi jääneen NHL GM:n kanssa, ja heidän sanoneen, että ”eurooppalaisten pelaajien määrä on noussut, mutta määrää ollaan rajoittamassa, vaikka siitä ei julkisuudessa puhuta.” Henkilön mukaan ”erityisesti Kanadassa pitää kokoonpanossa olla kanadalaisia pelaajia, vaikka tarjolla olisi parempia jenkkejä ja eurooppalaisia”. Ja vielä, että ”Eivät tietenkään, ainakaan vielä, julkisesti sitä myönnä.”
Pieni kommentti tähän: NHL:ssä on sellainen jännä järjestelmä kuin Entry Draft, missä yksi ikäluokka kerrallaan pelaajat jakautuvat kaikien joukkueitten kesken. USA:n puolella on 25 joukkuetta, jääkiekon kotimaassa seitsemän, joten vihaisennäköisen linnun maahan menee kolme kertaa enemmän pelaajia kuin Kanadaan.
Seurat omistavat pelaajat 25-27-vuotiaiksi. Siis sopimuspelaajat, mutta parhaat eivät ikinä tule markkinoille, koska heidän nimensä otetaan 8 vuoden diileihin 25-28-vuotiaina. Nathan MacKinnon on hyvä esimerkki tästä. Cale Makar tulee olemaan toinen, koska häntä ei varmasti päästetä mihinkään nykyisen diilin umpeutuessa parin vuoden kuluttua.
Tämä kaikki ihan vain pohjana sille, että passiin perustuvan joukkueen rakentaminen olisi helvetin vaikeaa NHL:ssä, jos joku sellaista edes yrittäisi.
Katsotaan kanadalaisia joukkueita. Montrèalissa ykkösylivoimassa pelaa suomalainen, slovakki, kaksi amerikkalaista ja Nick Suzuki. Ottawan kultainen kolmikko on Linus Ullmark, kapteeni Brady Tkachuk, ja Jake Sanderson. Kanadan pääkaupungin joukkueen suurimmat legendat ovat Daniel Alfredsson, Erik Karlsson, Marian Hossa ja Zdeno Chara. Good Canadian Boys!
Täällä Edmontonissa joukkueen paras maalintekijä ja paras pelaaja tällä kaudella on Leon Draisaitl. Ykköspakin nimi on Mattias Ekholm. Vancouver Canucksissa pelaa kaksi kanadalaista koko joukkueessa. Jake DeBrusk ja Noah Juulsen.
20. Rick Tocchetin tulevaisuus. Vain täydelliset amatöörit ja toopet alkavat jo jakaa potkuja, tai muuten siirrellä NHL-valmentajia paikkakunnalta toiselle, kun runkosarjakin on vielä kesken. Joten tässä muutama nimi, joita emme ehkä näe samoissa paikoissa ensi kaudella.
Rick Tocchetilla on optio jatkosta Vancouverissa tämän kauden jälkeen. Kaikki näytti niin hyvältä Kanadan vasemmalla rannikolla vielä vuosi sitten, ja se oli suurelta osalta Tocchetin ansiota. Useampi seura on varmasti kiinnostunut, jos hän päättää jatkaa matkaa.
Canucks haluaa raporttien mukaan tehdä jatkoa jo nyt, mutta Tocch haluaa neuvotella vasta kauden jälkeen. Tämän voimme tulkita miten haluamme.
Chicago Blackhawksin väliaikaisena valmentajana toimiva Anders Sörensen saattaa tulla korvatuksi kokeneemmalla koutsilla ensi kaudeksi. On ollut mukavaa nähdä mies valkoisen leivän maasta ja ylipäätään vanhalta mantereelta NHL-ykkösenä pitkästä aikaa.
Philadelphiassa John Tortorella on luonut Flyersille kulttuuria ja tekemisen meininkiä, kuten hänen tehtävänsä varmaankin oli. Hän on saattanut tehdä tehtävänsä.
Ja tietenkin Manhattanilla on aloitettu jo ”FIRE LAVI!” huudot. Madison Square Gardenilla otteluissa käyvät superjulkkikset, mafiamiehet, narkkarit, pikkurikolliset ja seitsemännumeroista tiliä Wall Streetillä tekevät pukumiehet eivät tietenkään päätä valmentajien vaihdoista, mutta jotain saattaa tapahtua.
No, eivät ainakaan voi syyttää Gerald Gallantia enää. Peter Laviolette tuntuu jotenkin helpolta syntipukilta.
21. Jos Stanley Cupin playoffit alkaisivat tänään. Ja vielä, tässä ottelusarjaparit, jos Suuri tanssi alkaisi jo tänään, ennen tiistain otteluja.
Itäinen konferenssi:
Florida Panthers (A1) vs. Ottawa Senators (WC1)
Toronto Maple Leafs (A2) vs. Tampa Bay Lightning (A3)
Washington Capitals (M1) vs. Montrèal Canadiens (WC2)
Carolina Hurricanes (M2) vs. New Jersey Devils (M3)
Läntinen konferenssi:
Winnipeg Jets (C1) vs. St. Louis Blues (WC2)
Dallas Stars (C2) vs. Colorado Avalanche (C3)
Vegas Golden Knights (P1) vs. Minnesota Wild (WC1)
Edmonton Oilers (P2) vs. Los Angeles Kings (P3)
Stanley Cup-mestari Florida Panthersillä on paljon kysymyksiä ratkaistavanaan ennen Suurta tanssia. Aaron Ekblad istuu 20-pelin pannaansa. Matthew Tkachuk loukkaantui 4 Nationsissa. Uusi pelaaja Brad Marchand ei ole vielä debytoinut NHL:n uusimmassa mulqvist-ketjussa uuden kaverinsa Sam Bennettin vierellä. Silti, en menisi lyömään vetoa Panthersiä vastaan, kun ”Game 83” ja sitä seuraavat tosipelit alkavat.
Onko mahdollista, että kovasta Centralista lähtee viisi joukkuetta playoffeihin?
Edmonton Oilers ja Los Angeles Kings näyttävät olevan menossa kohti jo neljättä peräkkäistä ensimmäisen kierroksen kohtaamistaan. Leon Draisaitl ja kapteeni Connor McDavid ovat juuri nyt sivussa loukkaantumisten takia (ihan turhaa lähteä kyselemään, mikä parivaljakkoa vaivaa). Heitä ei ole näkynyt edes pressboxissa kotiotteluissa, kuten muita loukkaantuneita (Evander Kane ja maailman mukavin mies Trent Frederic). Veikkaan, että he ovat Oilersin pelien aikana tyhjällä sivukadulla harjoittelemassa syöttämistä, kukaan ei vaan ole keksinyt katsoa. Heidän uskotaan olevan syrjässä maaliskuun loppuun. Vaikeaa sanoa, onko tämä huono juttu Öljylle, vai niin sanottu ”blessing in disguise”, koska tärkeimmät pelaajat saavat lepoa hyvään aikaan, ja muut loistavan mahdollisuuden antaa työnäytteitä isommissa rooleissa playoffeja silmälläpitäen.
Washington Capitalsista voi tulla todella yllättävä Presidents` Trophyn voittaja. Mielenkiintoisesti, Capsin viimeinen runkosarjapeli eli ”Game 82” pelataan Pittsburghissä 17. huhtikuuta.
Mitä, jos Caps saa vastaansa Montrèal Canadiensin ensimmäisellä kierroksella, kuten silloin keväällä 2010? Washington voitti silloinkin Presidents` Trophyn, Habitants lähti kahdeksannesta ruudusta. Sarja venyi silloin seitsemänteen, Dominic Moore teki voittomaalin Hal Gillin syötöstä. Jaroslav Halak oli sarjan sankari Canadiensin maalilla. Seuranneena kesänä tuli viestejä lukijoilta, joissa sanottiin, että nyt Montrèalin kannattaisi myydä nuori kakkonen Carey Price, koska joukkueella on ykkösvahti. Olin eri mieltä. Joskus tulee oltua oikeassa. Voiko historia toistaa itseään tänä vuonna?
Game 83:tä kohti.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
