Frisbeegolfaajien kanssa meininki on vähän samanlaista kuin vegaanien. Vanha läppä kuuluu, tiedätkö mistä tunnistaa vegaanin. Vastaus: he kyllä muistavat kertoa sen. Sama pätee näihin ”fribaajiin”. He kyllä muistavat kertoa.
Frisbeegolfin suosio nousi korona-aikana, jolloin kaikki tavalliset taulapäät saivat äänensä kuuluviin. Rokotekriitikot, yhteiskuntatieteilijät ja frisbeegolfaajat kulkivat joskus jopa samassa paketissa. Ensin heitettiin sitä muoviläpyskää, perään analyysi rokotehaitoista ja ennen puttia vielä tiukka poliittinen näkemys vapauden kaventumisesta.
Broidistakin tuntui joskus siltä, kun olisi ollut samaan aikaan pelaamassa Tiger Woodsin (en osaa nimetä yhtään fribaajaa), Martin Luther Kingin ja Voltairen kanssa.
Vapaus, veljeys ja frisbeegolf.
Mutta ei oteta heiltä mitään pois – minähän olin itsekin tällainen tuulitakki, joka viskasi hihat suhisten mättäältä toisaalle. Siltä varmaan Lauri Törnistäkin tuntui Karjalan kannaksella, kun sotasankari niitti venäläisiä. Noh, minä etsin sitä rautakoria ja elämän mielekkyytä.
No onko se mökkilaji ja saavatko frisbeegolfaajat naisia?
Eräs kuuluisa radiojuontaja on tätä otsikon ensimmäistä osaa hokenut kyllästymiseen asti ja saanut frisbeekansan raivoihinsa. Vastataan nopeasti kysymykseen: frisbeegolf on ja ei ole mökkilaji.
Sillä tavalla fribahommat sopivat mökille, että aloittamisen kynnys on matala ja kuka tahansa voi teoriassa päästä lajista nopeasti kärryille. Jos kuitenkin haluaa todella hallita lajin, se vie vuosia ja vaatii paljon treeniä.
Frisbeegolfia voisi verrata lajina kävelyyn. Ikään kuin maailman helpoin laji, mutta yritäpä lähteä Valentin Konosen kanssa lähikauppaan mökkitietä pitkin. Siinä hiekka rapisee ja ego sulaa, kun Kononen vaihtaa vaihdetta.
Samalla tavalla minäkin olen itkenyt männyn alla, kun taas on yksi kiekko kadoksissa. Ja fribakaverini nauravat minulle ja kertovat rokotteen uusimmista tutkimuskäänteistä, ja siitä ”miten sä et oikeesti omista sun rahoja, jotka on sun pankissa”.
Minkälainen on fribagolfaaja?
Frisbeegolfaaja on nuori tai nuoreksi identifioituva kaupunkilainen, joille vapaus on niinku se kaikista tärkein arvo. Laji on siinä mielessä mukava, että ”pääsee luontoon” ja ”löytyy frendien kanssa siisti yhteinen harrastus ku ei sillee muuten ehi nägee”.
Frisbeegolfaajat ovat usein poliiittisesti jonkin verran oikealla, paitsi ne kaikista pahimmat tapaukset (joiden kanssa kukaan ei halua pelata), ja jotka ovat todella paljon vasemmalla. Näillä tyypeillä on usein tosi puhtaat kiekot, mutta heikko itsetunto.
Broidi on frisbeegolfaajana tuurijuoppo. Perinteisessä golfissa ongelmaksi muodostuu urheiluaktin kesto. Kolme tuntia ja kaljat päälle – resepti on päättänyt monta parisuhdetta. Frisbeegolf mahdollistaa lyhyemmät pelit ja nopeammat kännit.
Frisbeegolf sopii ihan kaikille
Tulevaisuuden sukupolvet alkavat katsoa frisbeegolfia telkkarista ja lyövät isoja vetoja. Analyysit ovat sitä luokkaa, että Immanuel Kant olisi kateellinen niistä argumenteista. Ihan loputonta paskaa, mutta siinä sitten tulee tärkeä olo katsojalle.
Frisbeegolfaaja muuten usein näkee itsensä stoalaisena, jonkinlaisena Marcus Aureliuksen jalanjälkien seuraajana. Metsässä hän yksin raataa kiekkojensa kanssa seurassaan vain haaveet suurista metsistä, jossa vähäpukeiset naiset piirittävät kiekkosoturin.
Tehtäköön selväksi: frisbeegolfilla ei saa naista.
Jos menet pelaamaan, hieno homma, niin minäkin aion. Mutta ole valmis ottamaan vittuilu vastaan.
–Broidi
