16.3.2024. Edmontonissa nähtiin jotain erikoisen hienoa. Nashville Predators kulkee voitosta voittoon. Huonompi käänne Matt Rempen tarinassa. Philadelphia Flyers parkkeerasi vankkurit ympyrään. Ykkösylivoima jäälle jo ratkaistun pelin lopussa? Kaikkea sitä näkee! Nämä, ja muita tarinoita suoraan villistä lännestä!
Ykkösylivoima jäälle
NHL-jääkiekon kirjoittamattomat säännöt! Yksi niistä kertoo, ettei jo ratkaistun pelin loppuvaiheille pidä laittaa parasta ykkösylivoimaa jäälle, koska siten nöyryytetään jo lyötyä vastustajaa turhaan. Bob Hartley ja hänen kaltaisensa vanhan koulun valmentajat tekivät tätä vain aiheuttaakseen tappeluja ja ollakseen mulqvisteja. Nimimerkillä useamman kerran nähnyt.
Tämä vanha sääntö on perua ajoilta, jolloin NHL-joukkueissa oli selkeä Top-6 ja Bottom-6 ja vielä useimmiten nelosketju, jonka tarkoituksena oli pelata toista nelosketjua vastaan, yrittää kääntää momentumia omille, ja tehdä se joskus vaikka pudottamalla hanskat.
Nykyisin parhaat NHL-joukkueet ovat neljän ketjun masiinoita, puhutaan Top-9:stä, jokainen ketju on vaarallinen. Voidaan jopa perustella, että eikö olisi vielä pahempaa nöyryyttämistä ja v—ua heittää jo bussinsa koneen käynnistäneen joukkueen kimppuun ylivoimalle huonompia pelaajia?
Ikäänkuin osoituksena siitä, että me voitetaan teidät vaikka näillä. Olisiko sittenkin hienompaa antaa häviäjän ainakin yrittää vastata parhaille?
Vielä yksi argumentti on kovan ammattilaisurheilun ja etenkin joukkueurheilun vaatimukset. NHL-peli ei ole leikkiä. Ylivoimaa ei ehditä harjoittelemaan paljoa. Pelitilanne on ihan eri kun paineet ovat päällä kuin harjoitustilanne. Siksi on aina käytettävä se aika, joka otteluissa tulee ykkösylivoiman parantamiseksi, etenkin.
Oli miten oli, keskiviikkona Bromance-kaupungissa pelatun Toronto Maple Leafs vs. Philadelphia Flyers-pelin lopulla Leafsin valmentaja Sheldon Keefe heitti 6-1 tilanteessa ykkösylivoimansa jäälle. Flyersin penkkiä John Tortorellan huilatessa valmentanut Rocky Thompson ei ollut tästä mielissään.
Flyers teki tilanteesta alivoimamaalin. Jälkeenpäin, hyvin kanadalaisen jääkiekon pyhät kirjoittamattomat säännöt tietävä Keefe sanoi seuraavaa Thompsonin tyytymättömyydestä (Lähde: ottelun jälkeinen pressi):
“Kyllä, se on ymmärrettävää”, sanoi Sheldon Keefe Rockyn reaktiosta. “Minulla ei ollut tarkoitus tehdä sitä. Olen jo ottanut yhteyttä asiasta heidän puolelleen. Meillä oli väsyneitä kavereita penkillä. Minun on johdettava joukkuettani ja myös penkillä olevia sinäkin aikana. He saivat alivoimamaalin tilanteesta.”
Jack Adams Brunolle!
Joskus on hyvä ja etenkin hauskaa leikkiä “Mitä jos jaetaan NHL-palkinnot jo nyt?”-leikkiä. Nashville on jossain kaukana Elviksen mailla, eikä Predatorsiin kiinnitetä juuri huomiota. Nyt kannattaisi!
Andrew Brunetten valmentama Nashville Predators on voittanut kahdeksan viimeisisistä 10 ottelustaan ja ottanut ainakin pisteen viimeisistä 13 pelistä, jos epävirallinen lasku on oikein. Nyt lännen ensimmäisellä villi kortti-paikalla, ja edellä Vegasia.
Bruno olisi kaiketi ehdolla vuoden valmentajaksi, jos hän valmentaisi Torontossa, Montrealissa tai New Yorkissa. Vaikea ennakoida Predatorsin mahdollisuuksia lännessä, koska kamppailusta tulee järjettömän kovaa.
Pelkästään Centralista ulospääsystä tulee hankalaa. Winnipeg Jets, Colorado Avalanche, Dallas Stars, ja Nashville. Ainakin kolme Stanley Cup-suosikkia!
Yhden maalin hattutemppu
Jotain todella erikoista ja coolia (vanha suomalainen sana päijäthämeestä) tapahtui Edmontonin Rogers Placessa keskiviikkona. Tämän kirjoittanut on ollut paikalla yli tuhannessa NHL-ottelussa, ja tämä menee parhaitten kokemusten listalle.
Tämä ei ollut kahdeksan pisteen ilta, tai hattutemppu, tai dramaattinen ratkaisupeli Stanley Cupin playoffeissa.
Kaikki tietävät, miten todella vaikeaa on tehdä maali NHL:ssä, jääajasta riippumatta. Jokainen, joka on katsonut Edmonton Oilersin pelejä tällä kaudella, tietää, että Connor Brownilla voisi hyvinkin olla jo kymmenen maalia. Ainakin paikkoja niihin on ollut.
Connor Brown teki ensimmäisen maalinsa Edmonton Oilersin paidassa. Rogers Placen yleisö nousi seisomaan ja antoi pahasta käärmeenpuremasta (huono käännös) koko kauden kärsineelle laiturille rakkautta kahden minuutin ajan.
Kahden minuutin Standing O kestää pitkän aikaa. Suosionosoituksista ei ollut tulla loppua. Joissain vaiheessa katsojat alkoivat heittää hattujaan jäälle. Yhden maalin hattutemppu!
Tämä oli siis ei-niin-huipputärkeä runkosarjapeli maaliskuisena keskiviikkoiltana. Vastustajana jo pyyhkeen kehään heittänyt Washington Capitals. Jos luet Capsin kokoonpanossa pelaavien nimet, onko useampi kuin ehkä 4-5 nimeä tuttuja?
Peliä jäljellä noin yhdeksän minuuttia, ja tilanne jo 6-2 kotijoukkueelle.
Connor McDavidin junnujoukkueen ketjukaveri pelasi kauden 55. otteluaan. Jos Washingtonin aika lasketaan mukaan, Brown oli pelannut 72 ottelua tekemättä maalia. Edellinen maali tuli maaliskuussa, vuona 2022. Sen jälkeen hän pelasi kauden loput 14 ottelua ilman maalia, ja viime kaudella neljä ensimmäistä, kunnes tuli loukkaantuminen.
Lähes kaksi kalenterivuotta maalien välissä. Hyökkääjälle ikuisuus.
Hän tuli joukkueeseen missattuaan lähes koko kauden 2022-23 loukkaantumisen takia. Silti, odotukset olivat suhteellisen suuret. Connor Brown ei koskaan valittanut sanallakaan. Hänen työmoraalinsa harjoituksissa on huippuluokkaa. Hän yritti aina parhaansa. Näillä pääsee Oilers-fanien “hyviin kirjoihin”.
Paikkoja oli vaikka kuinka paljon. Edellisessä pelissä, sunnuntaina Pittsburgh Penguinsiä vastaan, hän olisi voinut ehkä laukoa pelin loppuhetkillä etukulmaan, mutta Brown yritti sen sijaan syöttää kaksi maalia jo tehneelle Darnell Nurselle saadakseen tälle hattutempun. Näillä pienillä asioilla pääsee joukkuekavereitten “hyviin kirjoihin” kopissa.
Maali tuli Brownin entistä joukkuetta vastaan kauden 89. laukauksella. Ei kaunis maali, mutta kukaan ei kysy miten. Taisi mennä maaliin luistimesta, Evander Kanen syötöstä.
Landshutin mies Toby Rieder pelasi Edmontonissa kaudella 2018-19 67 peliä, onnistumatta maalinteossa. Toby olisi kaiketi saanut samanlaisen juhlan, mutta sitä ei koskaan tullut.
On vaikeaa laittaa tätä Connor Brownin saavutusta ja etenkin uskomatonta, fantastisen hienon yleisön antamaa kiitosta ja onnittelua mihinkään kategoriaan, koska emme ole nähneet mitään vastaavaa samasta syystä ehkä koskaan.
Mikä olisi vastaava hetki?
Näemme urheilussa aina silloin tällöin tunteet pintaat nostavia hetkiä. Oilers-fanit eivät myöskään ikinä luovuttaneet. Moni valitti sosiaalisen median tuomioistuimessa. Miksi tämä mies ylipäätään hankittiin? Miksei häntä voida myydä pois siirtorajallaMutta ainakin hallilla yleisön kiukku muuttui jossain vaiheessa täysin empatiaksi ja hankalaa aikaa läpikäyvän pelaajan tukemiseen.
Ihan viimeisissä peleissä fanit alkoivat pitää ääntä aina, kun Connor Brown alkoi lähestyä vastustajan maalia, jo siniviivalta lähtien.
Emme koskaan saa unohtaa positiivisuuden voimaa. Tämä oli hetki, jota ei tulla koskaan unohtamaan täälläpäin. Suosionosoitukset jatkuivat ja jatkuivat. Hattuja lensi jäälle enemmän ja enemmän.
Ja mitä Connor Browniin tulee, tästä lähin hän ei enää ole pelaaja, jolla ei ole maalia. Hän kävelee hallille sisään kevyemmällä jalalla. Kiekko pysyy lavassa paremmin, ja kaikki on jotenkin helpompaa. Jääkiekko on taas hauskaa. Eikä hän ikinä tule unohtamaan Oilers-kannattajien lojaalisuutta.
Brown on pelaaja, joka pystyy tekemään 12-15 maalia kaudessa vielä. Jäämme odottamaan, miten monta hän tekee nyt kauden viimeisissä 18 ottelussa. Ottawassa parhaalla kaudellaan hän teki viisitoista maalia yhden kauden 24 viimeisessä ottelussa. Kahdella kaudella yli 20 maalin mies. Hän ei tehnyt sopimusta Edmonton Oilersin kanssa ollakseen pelkästään puolustava pelaaja.
Hieno tilanne Edmontonissa. Lämmitti nähdä hymy Connor Brownin kasvoilla. Kova yritys kannattaa, vaikka kuinka tulisi hiekkaa eteen.
Flyers vastaan muu maailma
Olemme jääkiekossa nähneet muutaman kerran, miten valmentaja menettää hermonsa, heittää tavaroita jäälle, huutaa tuomareille, lentää ulos. Ja sitten, kokemusta on, tulee koppiin tai käytävälle, vinkkaa silmää, hymyilee, ja sanoo: “tämän pitäisi herättää pojat.”
John Tortorellan kieltäytymisestä lähteä penkiltä, kun erotuomari Wes McCauley oli heittämässä häntä ulos, on jo kulunut viikon päivät, mutta tapauksesta on mainittava pari sanaa. Sanotaan, ettei NHL-jääkiekossa ole tarpeeksi väriä, eikä kiinnostavia persoonallisuuksia.
Oli huvittavaa oikeastaan nähdä kokeneen valmentajan raivoa kipsi kädessä. Tiesimme, tämä ei ole ensimmäinen rodeomme, että Philadelphia Flyers tulee käyttämään Tortsin saaman kahden pelin toimitsijakiellon ja 50 tuhannen taalan sakot motivaation lähteenä. Koko maailma on meitä vastaan!
Ja niin kävi.
Ilta oli vielä Tampassa vuoden 2004 Stanley Cup-mestareitten juhla. Tortorellan vanhan joukkueen pelaajat naureskelivat kaikelle luksusaitiossaan aikuisten juomat käsissään.
Pidin koko tapausta hienona teatterina. Flyersin CEO Dan Hilferty lupasi maksaa sakot. “Tämän uuden Oranssi-aikakauden nimi on se, että me puolustamme toisiamme,”, hän sanoi NBC:llä. “Eilen illalla Torts puolusti meitä kaikkia kollektiivisesti.”
Ei siis mitään uutta. Sama Tortorella, joka heitti katsojaa vesipullolla, yritti erätauolla Flamesin koppiin. Ja niin edelleen. Yritti repäistä fanin katsomon puolelta Buffalossa. Sama, todella hyvä jääkiekkovalmentaja.
Philadelphiassa toivotaan, että tämä tapaus auttaa vain tekemään joukkueesta yhtenäisemmän.
Matthew Rempen tarina sai huonomman käänteen
Tällä palstalla ei ole pidetty New York Rangersin Matthew Rempen hurjaa tarinaa niin pahana. Se olisi tekopyhää allekirjoittaneelta. Yksi syy on se, että muistan hyvin, miten Zdeno Chara, Rick Tocchet tai vaikkapa Brendan Shanahan tulivat NHL:ään. Tai, vaikka emme ikinä halua tehdä tätä vertausta, miten Gordie Howe aloitti. Siihen aikaan ei annettu viitosia kuin ensimmäiselle kahdelle isommissa kokouksissa.
Tässä ainoa Matt Rempestä kirjoittamani juttu: https://dollarbet.com/2024/02/26/if-i-can-make-it-there/
Tappelujen merkitys on laskenut NHL-jääkiekossa, mutta niillä on yhä oma osansa peleissä. Yhden huippujoukkueen pelaajat vaativat ja kerjäsivät ei kovin kauan aikaa sitten GM:äänsä hankkimaan kovanaaman pelirauhaa parantamaan. Ja GM vastasi.
Ensimmäiset kymmenen peliä NHLssä, 21-vuotiaana, maali, syöttö, 54 jäähyminuuttia, pelikielto, plus kolme. Rempestä tuli suuri yleisön suosikki New Yorkissa. Hän toi Rangersin peliin energiaa.
Rempe ylitti viime viikolla pari kirjoittamatonta sääntöä, ja hänen kilpensä sai sen takia naarmuja. New Jersey Devils hankki Kurtis MacDermidin juuri tällaisia tilanteita varten siirtotakarajalla Coloradosta. Varmasrti Hudson joen taistelun muuttuneella tilanteella oli osuutta hankintaan.
Pelikieltoon johtanut taklaus Jonas Siegenthaleriin meni överiksi, vaikka voimme ymmärtää, miten hankalaa on tulla tilanteeseen 205-senttisenä. Ja vaikka Rempe on todennäköisesti saanut Peter Laviolettelta ohjeen, ehkä peräti kiellon, olla tappelematta, tuon jälkeen tuon roolin pelaajana, MacDermidille vilkuttelu ei ole oikein.
Veikataan tässä, että Calgarystä kotoisin olevasta Matt Rempestä tulee vuosien saatossa yksi huomattavista voimahyökkääjistä NHL:ssä. Hanskat kädessä. Mutta ensin hänellä on opittavaa.
Lyhyitä
Mikä ihme vaivaa Detroit Red Wingsiä?
Dallas Starsin maalivahti Jake Oettinger on parhaimmillaan todella hyvä. Pieni huolenaihe Texasin taivaan alla juuri nyt on se, ettei hän ole pelannut omalla parhaalla tasollaan viime aikoina.
Tänään Edmontonissa pelataan todella kutkuttavan mielenkiintoinen ottelu, jossa katsotaan, kenelle länsi kuuluu. Ainakin sinnepäin. Colorado Avalanche on kaupungissa.
Oilers on ollut NHL:n paras joukkue 12. marraskuuta tapahtuneen valmentajanvaihdoksen jälkeen. Sitä ennen Edmonton saattoi olla kaikkien aikojen paras joukkue, joka on onnistunut pelaamaan niin kamalan huonosti. Joskus saanemme kuulla, mitä helvettiä tapahtui.
Pitäisikö Kris Knoblauchin saada ääniä Jack Adams-äänestyksessä? Eikä unohdeta puolustajia valmentavaa Paul Coffeya. Coff ja Knoblauch ovat järjestäneet pakkiparit oikeaan järjestykseen. Tässä englanninkielinen juttuni Coffeysta: https://dollarbet.com/2023/12/19/paul-coffey-the-man-who-never-wanted-to-coach/?fbclid=IwAR3zDKansCL6G4G16DLhpC1Gnd6Mn-Zk6KGHZFZrrwrc0UJhDKcRNchCPGc
Yhtään LA Kingsiä aliarvioimatta, tie lännestä loordi Stanleyn luo tulee viemään Oilersin ja Vegas Golden Knighsin välistä. Etenkin Nevadan kautta. Haluan oikeastaan nähdä Öljy vastaan Vegas-sarjan heti alussa, mitä aikaisemmin, sen parempi. Jos Oilers haluaa tappaa lohikäärmeensä, se on tapettava kun kaikki ovat vielä terveitä ja raikkaita. Mitä mainittuun pakistoon tulee, Vegasin pakisto on yhä parempi.
Mitä Oilersin playoffmahdollisuuksiin tulee, maalivahtipeli on tärkein asia. Jos Stu Skinner torjuu parhaimmillaan, mahdollisuus mihin tahansa on olemassa. Hyökkäyksen syvyys parantui siirtotakarajalla. Corey Perrylle ei ole ihan vielä löydetty oikeaa paikkaa. Perry ei ole oikeastaan nelosketjun pelaaja.
Kuka olisi uskonut, että Zach Hyman olisi Oilersin kiinnostavin pelaaja katsoa? 50 maalia menee rikki vielä. UFA-pelaajana hankittu pelaaja, Edmontonin seurahistorian onnistunein UFA-hankinta. Ehkä koko NHL-historian? Zdeno Charan hankinta Bostoniin vuonna 2006 menee vielä edelle.
Erik Karlsson ei ole jotenkin sopinut Pittsburgh Penguinsin joukkueeseen, eikä ylivoimaan, mitä on hankala ymmärtää. Ja nyt ilmoilla on huhuja Ottawa Senatorsin kiinnostuksesta hankkia loistava.
Pittsburgh Penguinsin PR-temppu Jaromir Jagrin “Bobblehead”-iltana oli loistava!
Jännittävä NHL-kesä tulossa.
Mutta pelataan kausi pois ensin.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
