On väitetty, että CIA tuki abstraktia ekspressionismia eli suomeksi ihan vaan modernia taidetta Yhdysvalloissa kylmän sodan aikana. Tarkoituksena oli käyttää modernia taidetta ”aseena” Neuvostoliittoa vastaan.
Englantilainen laatulehti The Independent muistuttaa, että asiasta huhuttiin vuosikymmeniä. Ensin sen ajateltiin olevan pelkkä vitsi, mutta teoria sai koko ajan enemmän ja enemmän uskottavuutta. Vuonna 1995 julkaistussa artikkelissa samainen lehti spekuloi asialla jo sillä tavoin, että teoria voisi olla todenperäinen.
On väitetty, että yksi CIA:n pinnalle nostama artisti olisi ollut Jackson Pollock. Eikä Pollock suinkaan ainoa apuja saanut ollut, sillä väitetysti reilun 20 vuoden aikana myös esimerkiksi Robert Motherwell ja Willem de Kooning olisivat saaneet nostetta CIA:n taideostoilla.
Ja niin varmasti moni muukin tuon ajan nimi, jos tiedot pitävät paikkansa.
”Maissiskeidat kattilaan”
Vaikka CIA olisi tukenutkin taideostoillaan abstraktia ekspressionismia, se ei myöskään yhtään vähennä taiteilijoiden arvoa. Ei ole helppoa hommaa olla abstrakti taiteilija. Kokeile tätä elämää vaikka itse. Kenelläkään ei ole niin rankkaa kuin taiteilijalla – ainakin jos taiteilijalta itseltään kysytään.
Moni modernin taiteen tekijä oli paennut sodan jälkeisestä Saksasta ja heitä kutsuttiin ”rappiotaiteilijoiksi”. Lieneekö nimitys tuolta ajalta peräisin tai satoja vuosia aiemmin Pariisista? Mene ja tiedä.
Joskus 1950-luvulla ja vielä 1960-luvulla amerikkalaiset eivät voineet myöskään sietää modernia taidetta. Tätä taidemuotoa pidettiin vähän yksinkertaistaen tonyhalmemaisesti samana kuin ”vääntäisi maissiskeidat kattilaan ja pistäisi salaa Kiasmaan näytille”.
Miksi Yhdysvaltain hallitus haluaisi tukea modernia taidetta?
Historiantunneilla hereillä olleet tietävät, että 2. maailmansotaa seurasi kylmä sota. Seuranneina vuosikymmeninä johtavat suurvallat kilpailivat aika lailla kaikilla osa-alueilla – oli kyse sitten sotimisesta, avaruudesta, jääkiekosta tai vaikkapa taiteesta.
Taiteessa Yhdysvallat halusivat korostaa luovaa kukoistuksen aikaa, yhdysvaltalaista vapautta. Venäjän kulttuurinen voima on ollut historiallisesti vahva, sillä itärajan takaa on kotoisin toinen toistaan hienompia taitelijoita ja kirjailijoita.
Yhdysvalloissa haluttiin näyttää, että tälläkin osa-alueella länsi on se kukkulan kuningas!
On tarina totta tai ei, se pistää miettimään. Broidi muistaa muistuttaa, että maailma ei ole mustavalkoinen. Ja sen minkä koittaa taakseen jättää, muistaa muistuttaa.
–Broidi
