14.8.2024. “Offer Sheet” eli tässä hienosti ihan itse suomennettuna “tarjouslakana”, on harvinainen, vaikkakin täysin laillinen ja sääntöjen mukainen näky NHL:ssä. Edmonton Oilersin kannattajat katselivat hienoja kuvia Connor McDavidin häistä kuumana kesätiistaiaamuna, kun yhtäkkiä tuli tieto peräti kahdesta uudesta tarjouslakanasta, jotka heitettiin Albertaan Missisippi-joen varrelta, Chuck Berryn kotikaupungista. Tässä muutama kommentti.
Yksisarvinen hevonen
St. Louis Bluesin GM Doug Armstrong lähetti peräti kaksi “Offer Sheetiä” kahdesta nuoresta Edmonton Oilersin pelaajasta Albertaan tiistaina. Kaksi nuorta RFA:ta, eli sopimusstatukseltaan rajoitettuja vapaita agentteja.
Kahta tarjouslakanaa ei ole koskaan nähty samanaikaisesti NHL:n historiassa.
Puolustaja Philip Broberg sekä hyökkääjä Dylan Holloway. Kaksi parasta nuorta pelaajaa Stanley Cup-suosikkeihin lukeutuvasta joukkueesta. Holloway, Oilersin ykköskierroksen varaus kesän 2020 NHL Draftissä (14.) on 22-vuotias. Broberg, ykköskierroksen varaus kesältä 2019 (8.), on 23-vuotias.
Tämän, toisten mielestä aggressiivisen ryöstöyrityksen, toisten mielestä ihan hyvän laillisen pelaajahankintakeinon toteutumiseksi olosuhteet olivat ihanteelliset. Edmontonin palkkakattotilanne on aivan katon rajassa. St. Louisilla on hyvin tilaa.
Tarjouslakanat ovat kuin yksisarvisia hevosia NHL:ssä. Niitä ei kovin usein nähdä. Olemme nähneet vain kaksi sellaista viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Joku saattaa sanoa, että offer sheet tarjotaan vain hyville joukkueille, joilla on hyviä pelaajia. Jonkinlainen lohdutus.
Viimeinen muistetaan suhteellisen hyvin maailman onnellisimpien ihmisten maassa. Carolina Hurricanes lähetti elokuussa, vuonna 2021 Montreal Canadiensin Jesperi Kotkaniemelle yhden vuoden, $6.1 miljoonan tarjouksen.
Les Habitants päätti olla mätsäämättä tarjousta, ja 21-vuotias Kotkaniemi vaihtoi seuraa. Montreal sai kompensaationa ensimmäisen ja kolmannen kierroksen varausoikeudet NHL Draftissä. Pelaajan on siis allekirjoitettava tarjous ensin, ennen sen hyväksymistä. Hän voi myös kieltäytyä allekirjoittamasta.
Ei kavereita latotappelussa
Offer sheet on siis harvinainen keino. Säännöissä sallittu, mutta silti temppu, joka vaatii tietynlaisen tekijän. Jonkun, joka ei hae kavereita muitten NHL-managereitten kerhosta. NHL-jääkiekko ja kulttuuri on toki jo muutenkin veristä kamppailua jokaisesta tuumasta jäällä. Mitä ihmeellistä siis on tämän kamppailun ulottamisessa myös laidan toiselle puolelle?
Joku voi nähdä tämän harvinaisen tapauksen Bluesin GM Doug Armstrongin näpäytyksenä Oilersin uudelle GM:lle Stan Bowmanille. Miehet ovat entisiä Central-divisioonan kilpailevia managereita.
Tiedämme tapauksia, joissa GM on ottanut rehellisesti yhteyttä toiseen, ja on tehty pelaajakauppa, tarvitsematta mennä offer sheet-tasolle.
Tiistaiaamuun saakka kuvittelimme, että Bowmanin suurin haaste uudessa tehtävässään on tehdä pitkäaikaiset sopimukset Connor McDavidin, Leon Draisaitlin ja Evan Bouchardin kanssa. Stanley Cupin playoffien kolme parasta pistemiestä viimeisten kolmen kevään aikana.
Hyvin on muistissa Carolinan ja Montrealin keskinäinen piikittely sosiaalisessa mediassa Jesperi Kotkaniemen tapauksen tiimoilta. Hurricanesin PR twiittaili ranskaksi! Kotkaniemen tapauksessa tarjottu summa oli tarkalleen $6,100,015, ja siihen oli lisätty 20 taalan allekirjoitusbonus. Jesperin pelinumero on 15.
20 taalan bonus oli muistutus siitä, että kaksi vuotta aikaisemmin Montrealin Directeur General Marc Bergevin lähetti tarjouslakanan Carolinaan Sebastian Ahosta. Hurricanesin GM Don Waddell mätsäsi Ahon allekirjoittaman, viiden vuoden, $42.295 sopimustarjouksen.
$21 miljoonaa kokonaissumasta oli ensimmäisenä vuonna maksuun tulevia allekirjoitusbonuksia. Mahdollisesti pieni keino kokeilla, onko `Canesin omistajan käteistilanne kunnossa.
Vielä paremmin muistamme, miten kesällä vuonna 2007 Edmonton Oilersin GM Kevin Lowe heitti lakanan lähelle Disneylandiä, ja tarjosi palkkakaton rajassa olleen Anaheim Ducksin Dustin Pennerille viiden vuoden, $21.5 miljoonan lakanan.
Ducksin GM Brian Burke ei pitänyt Lowen yllättävästä tempusta.
Lowe – yksi Oilers-legendoista jäällä, ura sikariportaassa ei vienyt Hockey Hall of Fameen – meni ja haukkui Burken Edmontonin sporttiradiossa suorin sanoin.
Burke otti henkilökohtaisesti, ja pyysi Glen Satheriä välittämään haasteen ratkaista asia irlantilaiseen tapaan nyrkkitappelulla. Hän lupasi vuokrata ladon Lake Placidistä ja ajaa Kevin Lowen vielä sairaalaan.
Gary Bettman sai vihiä suunnitellusta latotappelusta, ja varoitti osapuolia ankaralla pelikiellolla, jos suunnitelma toteutuu. Brian Burke ja Kevin Lowe ovat sittemmin sopineet riitansa, ja ovat hyviä ystäviä. Mutta jopa tämän kirjoittaja muistaa ajan, jolloin Oilersin ja Ducksin välisissä otteluissa joukkueitten managerit pidettiin erillään turvamiesten avulla.
Ihan varmuuden vuoksi.
Rehellisesti on myönnettävä, että tämän kirjoittaja kavereineen – koska olemme 12-vuotiaita – spekuloimme tarkkaan, miten Lowen ja Burken välisessä latotappelussa olisi käynyt. Kevin on 4-5 vuotta nuorempi, ja pelaaja-aikoina hänen lempinimensä oli “Vish”, sanasta “vicious”.
Olin silti Burkien leirissä.
Numerot
Numeroitten valossa kaikkien tarjouslakanoitten äiti on yhä vuonna 1997 New York Rangersin Colorado Avalanchelle heittämä, peräti $21 miljoonan tarjous, jonka Joe Sakic tietenkin allekirjoitti. Kuka ei laittaisi nimeä tuollaisen summan alle?
Burnaby Joella oli samalla tilaisuus saada pelata Wayne Gretzkyn kanssa. Olisi todella ollut typerää jättää koskematta kynään, kuten Joe sanoi. Tapauksesta on tehty hyvä dokumentti. Tarina siitä, miten Avsin omistus sai rahat kokoon on huikea.
Bluesin tapauksessa Philip Broberg sai kahden vuoden tarjouksen, AAV $4,580,917. Eli huomattava korotus Örebron miehen juuri päättyneeseen tulokasdiiliin, jonka vuosittainen luku oli $863,334. Mitä Oilers olisi tarjonnut? Ehkä $1.3M per kausi parin vuoden jatkodiilissä?
Koko elämän muuttava tarjous pelaajalle.
Hollowayn allekirjoittama diili takaa $2.29M vuositulot kahdeksi vuodeksi. Hänen vanha sopimuksensa oli $925,000 kaudessa.
Erittäin ovelasti suunniteltuna Brobergin allekirjoittama tarjoussumma on maksimitarjous, josta Edmonton Oilers voi saada toisen kierroksen varausoikeuden kompensaationa. Samalla tavalla Hollowayn tarjous on maksimi kolmannen kierroksen varausoikeuden saamiseksi korvauksena.
Hankalia päätöksiä
Edmonton Oilersin johdolla on hankalia päätöksiä tehtävänään, eikä aikaa ole paljoa.
Kyseessä on kaksi ehkä joukkueen parasta nuorta pelaajaa. Tulevaisuuden miehiä joukkueessa, jonka voittoikkuna on auki juuri nyt. Oilers ei katso pitemmälle kuin ensi kauden Stanley Cupin finaaliin saakka.
Kaupungilla kysellään nyt, miksei näille kahdelle olisi tarjottu jatkosopimuksia jo viime kaudella, kun molemmat olivat vielä AHL:ssä? He olisivat saattaneet sanoa ei, tietenkin.
Onko päivän tilanne eläkkeelle siirtyneen Ken Hollandin, heinäkuun alussa loistavasti joukkuetta parantaneen Jeff Jacksonin, vai uuden GM:n Stan Bowmanin syytä?
Bowman tuli ruoriin vasta heinäkuun 24. päivä. Ei hänen syytään.
Dylan Holloway aloitti kauden Leon Draisaitlin vierellä kakkosketjussa jo kaksi vuotta sitten. Hän teki hattutempun harjoitusittelussa, mutta Vancouveria vastaan tulleen pienen virheen jälkeen silloinen valmentaja Jay Woodcroft näytti penkin päätä. Seurasi loukkaantumisia. Holloway on todella hyvä pelaaja, joka ei näyttänyt saavan koskaan todella hyvää tilaisuutta ottaa NHL-pelipaikka. Aina jotain tuli eteen.
Philip Brobergin tapaus oli vähän samankaltainen. Oilers peluutti seitsemää puolustajaa paljon, silti hänkään ei tuntunut saavan mahdollisuutta. Broberg väläytti kykyjään NHL:ssä jo kolme vuotta sitten. Mutta viime kausikin kului lähes kokonaan Rautaliigassa.
Oilersin puolustajien valmentajaksi viime marraskuussa tullut legendaarinen Paul Coffey on mies, joka päätti laittaa Brobergin kaukaloon kesken Dallas Starsia vastaan pelatun konferenssifinaalisarjan, neljänteen peliin. “Coff” sai arvostelua osakseen tästä rohkeasta päätöksestä.
Vanhan supertähtipakin päätös kannatti. Se vaati todella rohkeutta, mutta Coffey ei pelaajanakaan koskaan pelännyt lähteä yrittämään vaikka koko kentän läpi kuljetusta. Ruotsalainen ei ollut pelannut aikoihin. Silti hän luisteli ja pelasi loistavasti tilaisuuden saatuaan, kovimmassa mahdollisessa paikassa. Kakkosparissa.
Nähtiinkö tarpeeksi, jotta voidaan perustella neljän ja puolen miljoonan dollarin vuosipalkka Brobergille? St. Louis Bluesin mielestä nähtiin. Voisiko Oilers hankkia paremman oikean puolen pakin samaan hintaan jostain, tai peräti halvemmalla? Rasmus Andersson (Calgary Flames) on mainittu.
Voimme pelaajalistaa tutkimalla päätellä, että Philip Broberg saisi todennäköisesti pelata Bluesissa aika paljon.
Kannattaako Stan Bowmanin yrittää pitää jompi kumpi? Vai molemmat?
Jos päätetään pitää yksi, tai kaksi, kenet Oilersin on laitettava farmiin, tai waivereihin, tai yritettävä myydä? Evander Kane saattaa aloittaa kauden pitkäaikaisella sairaslistalla, mikä vapauttaa tilaa katon alle.
Jos Edmonton päättää pitää molemmat, se tulee menettämään ainakin kaksi pelaajaa. Ehkä Cody Cecin ja Brett Kulakin?
Connor McDavidin hääkuvien ihastelu päättyi siis jyrkällä tavalla Edmontonissa tiistaiaamuna. Ja heti perään kaupungin ylle rysähti ukkosmyrsky.
Allekirjoittanut ei rehellisesti sanottuna osaa sanoa, mitä Oilersin sikariportaan tulee juuri nyt tehdä. Tai edes veikata, mitä he tulevat tekemään.
Tarvitaan luovia ratkaisuja. Kuka olisi realistisesti voinut uskoa, että peräti kahden pelaajan, kahden parhaina pidetyn nuoren tulevaisuuden pelaajan, päälle heitettäisiin tarjouslakana kesken kesän?
Showbusiness on kovaa, baby. Ja huipulla on yksinäistä ja tuulista.
Saamme tietää viimeistään ensi viikolla.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
