20.22.2024. Boston Bruins on vapauttanut joukkuetta kahden ja puolen kauden ajan päävalmentaneen Jim Montgomeryn tehtävistään. Organisaation palveluksessa jo vuosikymmenen ajan toiminut Joe Sacco ottaa valmennusvastuun.
Nopea lasku Bostonissa
Tasan vuosi sitten tähän aikaan, marraskuun loppua lähestyttäessä, Boston Bruins oli NHL-runkosarjan kärkijoukkue. Se päätti lopulta kauden kovan Atlantin divisioonan kakkosena, 109 pisteeseen (47-20-15), heti 110 pistettä keränneen Florida Panthersin perässä.
Voittoprosentti 66.5%, seitsemäs sija koko liigassa, neljäs idässä.
Eilen Bruinsilla oli 19 pistettä 20 pelatun ottelun jälkeen (8-9-3). Voittoprosentti 47.5%. Neljäntenä Atlantin divisioonassa, yhdeksäntenä idässä, ja 19. koko liigan sarjataulukossa. Samoissa pisteissä viimeistä villi kortti-paikkaa hallussaan pitävän New York Islandersin kanssa.
Tämän kauden alku on ollut vaivalloinen Bostonissa.
Maalisuhde miinus 21, toiseksi huonoin koko NHL:ssä. Vain Pittsburgh Penguinsin, toisen pahan alkukauden pettymysjoukkueen, tilasto on huonompi. Miinus 25. Joukkue on tehnyt vain 31 maalia viidellä viittä-vastaan pelissä.
Koko NHL:n huonoin maalisuhde ottelujen kolmansissa erissä, miinus 10.
Bruinsin ylivoima on päävalmentajan vaihtuessa koko NHL:n tehottomin (11-7%). Alivoima on sijalla 25 (75.6%). Bruins on ottanut eniten kakkosia NHL:ssä (101 kakkosta), mutta tämä ei ole Don Cherryn pelonsekaista kunnioitusta herättävä Big Bad Bruins. Suurin osa jäähyistä on tullut kurittomasta pelaamisesta.
Eilen tiistaina Boston Bruinsin GM Don Sweeney ja presidentti Cameron Neely ilmoittivat, että joukkuetta kauden 2022-23 alusta saakka päävalmentanut, 55-vuotias Jim Montgomery on päätetty vapauttaa tehtävistään.
Valmentajan potkut on tilanne, joka saa Bruinsin kautta seuraavat kysymään paljon kysymyksiä. Oliko tämä oikein? Lähetettiinkö oikea mies parkkipaikalle?
Pääsivätkö pelaajat tässä kuin klassinen koira veräjästä?
Entä joukkueenjohto? Mikä on heidän vastuunsa? Hieno ateria voidaan valmistaa vain parhaista raaka-aineista. Oliko Jim Montgomeryn käyttöön hankittu parhaat raaka-aineet?
Ja, kuka lähtee seuraavaksi, jos meno ei parane?
Syitä ja kerroksia
Boston Bruins ei ole näyttänyt samalta joukkueelta kuin aikaisemmin tämän kauden alussa. Silminnäkijät ovat kertoneet, että vähän samalla tavalla kuin Edmontonissa, jo harjoitusleirillä pystyi näkemään, ettei kaikki ole kunnossa. Jotain oli pielessä. Oilersin tekosyy oli suuri vaihtuvuus ja tunnettu Stanley Cup-finaalin häviäjän krapula. Krapulasta selviää kuitenkin aina, kertovat kaverini.
Boston Bruinsin velttoon alkuun voidaan tänään keksiä kaikenlaisia syitä.
Viimeinen pisara näyttää olleen maanantain kotitappio TD Gardenilla Columbus Blue Jacketsille. Bruins ei näyttänyt kaikkensa antavalta Big Bad Bruinsilta kotonaan, kun se hävisi maalein 5-1. Se näytti hitaalta. Kotiyleisö buuasi omansa jäältä.
Maanantaita edelsi kaksi tappiota; perusteellinen 7-2 selkäsauna Dallasissa, ja 3-2 jatkoaikatappio lauantaina kotona St. Louis Bluesille. Jos halutaan vaihtaa valmentajaa, kolmen ottelun tappioputki, muutaman ottelun jakso pelejä kotona, on oikea aika.
Viisi tappiota viimeisistä seitsemästä.
Jim Montgomeryllä oli 20 ottelua aikaa kääntää Bruinsin kurssi oikeaan suuntaan. Kun paattia ei saatu oikaistua, Bostonin johto päätti tehdä vaihdon.
Ammattilaisurheilussa seurataan aina sopimusasioita, oli kyse pelaajista tai valmentajista. Jim Montgomeryn kolmen vuoden diili seuran kanssa oli päättymässä tähän kauteen. Oli helpointa busineksen kannalta antaa hänen mennä. “Monty” tulee saamaan palkkansa – raporttien mukaan $1.9 miljoonaa per kausi – kauden loppuun saakka. Tai siihen saakka, kunnes hän vastaanottaa seuraavan valmennuspestinsä.
Mikä saattaa tulla eteen hyvinkin nopeasti.
Monty on erittäin hyvä NHL-valmentaja. Aikaisemmin yhtenä amerikkalaisen yliopistokiekon parhaista, Denverin yliopiston pääkoutsin paikalta Dallas Starsiin lähtenyt, Montrealissa syntynyt Montgomery tunnetaan taitavana taktikkona. Ja todellisena pelaajien valmentajana, eli “players` coach”:ina.
Oliko reilua antaa Montylle potkut jo tässä vaiheessa? Ei tietenkään.
Olisiko hän aikaisempien näyttöjen perusteella ansainnut enemmän aikaa? Olisi.
Kuolemansuudelma nimeltään Jack Adams Trophy
JIm Montgomery, eli kavereitten kesken “Monty” voitti Jack Adams Trophyn NHL:n parhaana valmentajana vain puolitoista vuotta sitten. Siis vuonna 2023. Vuotta 2024 on vielä muutama viikko jäljellä.
Kaikki kolme Jack Adams-finalistia tuolta kesältä, siis Lindy Ruff, Dave Hakstol ja nyt vielä Jim Montgomery, ovat saaneet potkut lyhyessä ajassa.
Monty valmensi Bruinsia 184 runkosarjaottelussa, joista joukkue hävisi varsinaisella peliajalla vain 41 kertaa (120-41-23). Kaudella 2022-23 Boston voitti Montyn valmennuksessa NHL-ennätykselliset 65 runkosarjaottelua.
Stanley Cupin playoffeissa se putosi Florida Panthersille ensimmäisellä kierroksella keväällä 2023. Viime keväänä se voitti Toronto Maple Leafsin ensimmäisellä, ja sitten hävisi jälleen Floridalle toisella kierroksella.
Bruinsin johto ei antanut Montyn palkata omia apulaisiaan Bostonissa, mikä on huomioitava. Ei koskaan hyvä merkki valmentajan tulevaisuuden kannalta missään organisaatiossa, jos tämä ei saa vapaita käsiä tehdä työtään.
Joe Sacco
Boston Bruins ilmoitti, että organisaation palveluksessa jo vuodesta 2013 apulaisvalmentajana toiminut Joe Sacco ottaa valmennusvastuun, väliaikaisen päävalmentajan tittelillä. Sacco on entinen NHL-pelaaja (738 ottelua Showssa, erittäin kunnioitettava ura). Hän on toiminut viime ajat Bostonissa, vastuualueenaan Bruinsin alivoimapeli.
Useimmat tätä lukevat muistanevat Joe Saccon nimen nähdessään miehen Anaheim Mighty Ducksin laiturina ainakin, 1990-luvulta. Myös Buffalo Sabresissä. Ja Colorado Avalanchen päävalmentajana neljän kauden ajanjaksolla 2009-2013, suunnilleen. Joku näsäviisas, omasta mielestään nerokas NHL-blogin pitäjä saattoi silloin kirjoittaa, että “Joe Sacco ei ole sama kuin Joe Sakic”.
55-vuotias Joe Sacco on kuitenkin erittäin arvostettu valmentaja Bostonissa. Hän on paikallinen, synnyinpaikka Medford, ja kotikylä Melrose, Massachussets. Hän puhuu Bawhstonin murteella, entinen Bostonin yliopiston pelaaja. Hän osaa sanoa “Number four, Bobby Orr”, niinkuin se pitää sanoa.
Yleisesti uskotaan, ja näyttää siltä, ettei Sacco saa ykkösvalmentajan paikkaa tässä vain pitääkseen sitä lämpimänä Mike Sullivanille, Joel Quennevillelle tai Gerard Gallantille. Hänelle annetaan kunnollinen mahdollisuus valmentaa oikeana ykkösenä tästä lähtien.
Kunnollista uuden päävalmentajan etsintäprosessia ei siis, ainakaan vielä, aloiteta Bostonissa.
Joukkueenjohdon vastuu?
Jotkut Boston Bruinsin vaiheita vakituisesti seuraavat median jäsenet ovat jo vaatineet seuran johtohenkilöitä, Harvardin käynyttä GM Don Sweeneyä, ja WHL:n käynyttä presidentti Cam Neelyä vastuuseen.
Helmikuun 4 Nations Cupissa Team Canadan johtoryhmässä toimiva Sweeney on nyt istunut Bostonin GM:n toimistossa kymmenen kauden ajan. Ei yhtään Stanley Cup-mestaruutta. Neljä eri päävalmentajaa. Raporttien mukaan pelaajat pyysivät päästä eroon Bruce Cassidystä.
Cassidy sai kenkää, meni Vegasiin, ja voitti siellä Stanley Cupin heti ensimmäisellä kaudellaan.
Boston Bruins on kuitenkin Don Sweeneyn manageroimana ollut todella menestyksekäs Original Six-seura, vaikka viimeinen Stanley Cup onkin vuodelta 2011. Standardit ovat aina olleet korkealla. Bruinsin tyyli hoitaa jääkiekkobusinesstä on toimia ilman suuria sensaatioita ja meteliä.
Viimeaikaiset tapahtumat; sopimusneuvottelut, valmentajan filmille tallentuneet ja paljon puhuttaneet yhteenotot penkin takana tähtipelaajien kanssa, ja heikommat peliesitykset jäällä, eivät ole olleet Bruinsin brändiin sopivaa toimintaa.
Montgomery ainakin yritti laittaa pelaajiaan vastuuseen. Marchandin kanssa käydyt riidat oli osoitus tästä. David Pastrnak kävi istumassa penkin päässä. Charlie MacAvoy otettiin pois ylivoimasta. Nämä kaikki kertovat ehkä enemmän pelaajista kuin valmentajasta.
Sweeneyn suurimmat hankinnat tälle kaudelle, Elias Lindholm (sopimuksen AAV $7.75M) sekä puolustaja Nikita Zadorov (AAV $5M), eivät ole ainakaan vielä vastanneet odotuksiin ja hintalappuihinsa. Ehkä ainoaa allekirjoittaneen kunnioittamaa venäläispelaajaa (ja kävin sen hänelle kertomassa viime kaudella, hän sanoi arvostavansa) on yritetty istuttaa liian isolle paikalle. Tai ainakin odotettu liikaa.
Linus Ullmarkin treidi pois ennenkuin sopimusneuvottelut Jeremy Swaymanin kanssa oli saatu päätökseen, oli jälkiviisaan silmin virhe. Koko Swayman-jupakka antoi alkukaudelle oman, negatiivisen sävyn. Halusimme sitä tai emme. Diili syntyi vasta training campin päätyttyä.
Bruins menetti kesällä Jake DeBruskin, Matt Grzelcykin, Danton Heinenin, James Van Riemsdykin, ja Pat Maroonin. Oliko virhe antaa kaikkien näitten kävellä pois?
Joonas Korpisalo on ollut yksi positiivisista valopilkuista. Enemmän on odotettu tulevaisuuden miehiltä, kuten sentteri Matt Poitrasilta, joka on AHL:ssä. Sekä puolustaja Mason Lohreilta.
Muut Bruinsin hyvät pelaajat, David Pastrnak, Pavel Zacha, Charlie Coyle, Charlie MacAvoy, Trent Frederic, ja Brandon Carlo eivät ole pelanneet niin hyvin kuin odotettu.
Kaiken lisäksi todella tärkeä puolustaja Hampus Lindholm on sivussa, blokattuaan kiekon 12. marraskuuta pelatussa pelissä.
On reilua todeta, ettei Boston Bruins ole enää sama, koska se on menettänyt kapteeninsa Patrice Bergeronin, David Krejcin, Tuukka Raskin, ja Zdeno Charan viime vuosina.
Vastuu, ja huomio, siirtyy nyt pelaajille
Valmentaja on helpointa vapauttaa tehtävistään, koska kaikkia 23 pelaajaa ei voida treidata samalla kertaa. Sanoo vanha NHL-viisaus, suunnilleen. “HIred to be fired”. Valmentajan paras päivä on ensimmäinen. Vaikka NHL-valmentaja saa aina sopimuksen mukaisen palkkansa siihen saakka, kunnes hän löytää seuraavan pestinsä.
Korjautuuko Boston Bruins automaattisesti, kun se pääsi eroon Montystä?
Alkavatko kauden hitaasti aloittaneet pelaajat nyt yhtäkkiä pelata paremmin? Kyse ei ole vain parista tai muutamasta pelaajasta, vaan kaikista pelaajista. Mark Kastelic on useammassa pelissä ollut pelaaja, jonka esitys on jäänyt mieleen. Ja se on ongelma. Mark Kastelicin ei pitäisi olla joukkueensa ainoa valopilkku liian usein.
Ei kannata odottaa suurta muutosta. Pieni “dead cat bounce”, kuten Brian Burke niin ihanasti tätä ilmiötä kutsuu, on odotettavissa välittömästi. Mutta todelliset ongelmat ovat silti syvemmällä.
On jonkinlainen mysteeri, mitä tapahtui viime kaudella yli sata pistettä keränneelle Boston Bruinsille. Pudotus on liian syvä.
Kalkkunapäivä lähestyy!
Yksi perinteisistä NHL-kauden käännekohdista ja jonkinlaisista pysähtymispaikoista, eli Amerikan kiitospäivä lähestyy marraskuun 28. Ensi viikon torstai. Tilastojen mukaan suurin osa tuona päivänä playoffpaikalla olevista joukkueista on playoffpaikalla vielä runkosarjan päättyessä, eikä paikkoja ole helppoa enää vaihtaa.
Perinteisesti valmentajien potkuviikot alkavat heti kalkkunapäivän jälkeen.
Mitä Bostoniin tulee, nyt on pelaajien vuoro.
Jäämme odottelemaan, miten Bruinsin kokoonpano vastaa jo ennestään tutun Joe Saccon valmennukseen.
Jim Montgomery oli, ja on, erittäin hyvä valmentaja. Vilpitön ja vaatimaton ihminen. ”Class act”, kuten Amerikassa sanotaan. Mies, joka kävi välillä kovan ajan läpi, kuningas alkoholi oli viedä miehen, mutta hän nousi takaisin valmentamaan. Jo siitä arvostusta.
NHL-valmentajien palkkapussi on huomattavasti painavampi kuin tavallisten ihmisten, mutta hekin ovat silti tavallisia ihmisiä. Heilläkin on perhe, lapsia ja tavallisia arkimurheita.
Kaikki Bostonissa alkukaudesta tapahtunut ei ole Jim Montgomeryn syytä, mutta näyttää siltä, että hän “menetti huoneen”, kuten NHL:ssä sanotaan. Ei ole silti oikein, että valmentaja maksaa muitten virheistä.
Boston Bruins on nyt hankkiutunut eroon taas yhdestä huippuvalmentajasta.
Monty menetti huoneen. Nyt on pelaajien vuoro. Nyt on joukkueenjohdon katsottava peiliin kunnolla.
Utah Hockey Club luistelee TD Gardenille vieraaksi torstaina.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
