Junnut eivät ehkä muista, mutta vanhaan kunnon Jokeripokeri-pelikoneeseen oli olemassa ties millaista voitollista tuplaustaktiikkaa. Kolikot alkoivat kilahdella kaukaloon, kun nämä opit otettiin käyttöön.
Ohessa olen koonnut muistini ja perimätiedon pohjalta muutaman tuplaustaktiikan, jonka avulla kultaisella 90-luvulla tehtiin tulosta Sestossa ja Aatun Baarissa.
Seuraavia taktiikoita ei suositella käytettäväksi kotona, eikä tuulikaapissa. Väärin käsiin joutuessaan näillä tekniikoilla voisi saada aikaiseksi aikamoisen tuhon!
Tällaista perimätietoa ei löydy kuin korkeintaan ikiaikaisista luolamaalauksista – jos sieltäkään.
Seuraa valoa
Emme puhu kuolemanjälkeisestä elämästä, vaan tuplausmusiikin ja vilkkuvien valojen yhdistelmästä. Mellunkyläläisen legendan mukaan oli aina painettava sitä valoa, joka ei vilku. Jos ehdit painamaan ennen valon vaihtumista, oli tiedossa VARMA osuma.
Musta seiska (joka tarkoitti tuplauksen menemistä väärin) oli tietysti poikkeus sääntöön.
Suuri-Suuri-Pieni
Vaikea sanoa, missä tupakkipaikalla tämä keksittiin, mutta tätä kaavaa Broidi noudattaa edelleen. Kun tuplaus aloitetaan, niin ensin mennään suurella kortilla (8-K) ja uudestaan perään suuri, sitten pieni (A-7).
Ahneella on kosahtava loppu, joten kolmen jälkeen oli hyvä kerätä kolikot kaukalosta.
Rämpytys Maximus
Lintsillä oli vielä 90-luvulla pokerikoneita, joissa napit olivat pehmeämmät ja vastaanottavaisemmat. Nämä napit mahdollistivat ns. rytmikkään hakkaamisen. Biitti saatiin aikaiseksi molempien käsien etusormilla, ja siihen, että kaveri rämpytti samaan aikaan tuplausnappia.
Tekniikka perustui nopeuteen, eli siihen, että pelikone ei ikään kuin tiennyt kumpaa nappia painoit, jolloin se antoi voiton. Näin isojen poikien hakkaavan näin isoja voittoja, joten omaksuimme tekniikan.
P.S. Ymmärräthän, että tekstissä on ironiaa ja nostalgiaa. Oikeasti ne tuplaukset eivät tainneet ihan niin mennä kuin sitä nyt haluaisi muistella.
🎁 Jos nykyajan pelit kiinnostavat, löydät Suomen parhaimmat tarjoukset peleihin täältä!
–Broidi