On yksi ihminen, joka on tehnyt niin paljon yhden kansakunnan eteen, että häntä voidaan hyvinkin nimittää kaikkien aikojen hienoimmaksi suomalaiseksi mieheksi.
Vuonna 1887 syntynyt Arvo Ylppö oli kenties kooltaan pieni, vain 154-senttinen mies, mutta tekijänä hän oli suuri – kenties jopa suurin kaikista suomalaisista kautta aikojen.
Jos väite tuntuu liioittelulta, kannattaa vartoa hetki. Tuskin kukaan suomalainen on vaikuttanut yhtä monen elämään yhtä positiivisesti kuin Ylppö ehti elämänsä aikana vaikuttaa.
Herran arvostuksesta kertoo myös se, että hän sai Suomessa korkeimman lääkärille myönnettävän arvonimen, arkkiatri – arvon, jota voi pitää hallussaan kerrallaan vain yksi henkilö.
104-vuotiaaksi elänyt lääkäri, lastentautiopin professori ja neuvolajärjestelmän isä kantoi tätä arvonimeä lähes 40 vuotta.
Mitä kaikkea Ylppö sitten teki?
Ylppö on sitä osastoa, että olisi melkein helpompaa nimetä tekemättä jääneet asiat.
Lapsikuolleisuus oli Suomessa vielä suuri ongelma 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta ulkomailta – esimerkiksi Berliinistä – asti oppia hakenut Ylppö päätti korjata asian.
Helsingissä sijaitsevat Lastenlinnan sairaala, Lastenklinikka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja esimerkiksi Orionin lääketehdas ovat kaikki nousseet pitkälti Ylpön tarmon ansiosta.
Neuvolajärjestelmä, jonka tarkoituksena on lasten elämänlaadun ja -edellytysten parantaminen, oli Ylpölle enemmän kuin sydämen asia – se oli elämäntehtävä. Sen ansiosta moni sai elämän.
Kaikista näistä asioista, joita Ylppö on tarmokkaasti ajanut, on jokaisen Suomessa syntyneen syytä olla kiitollinen.
Entäpä Lintsi ja pajatso?
Ylppö tykkäsi myös leikeistä ja peleistä. Missä välissä hän ehti, on arvoitus – mutta silti hän oli mukana perustamassa sekä Linnanmäkeä että Raha-automaattiyhdistystä.
Ylpön ajatus lähti siitä – olihan hän itsekin ollut pienenä kuriton – että lapsille pitäisi olla turvallinen, hauska ja jännittävä tila temmeltää ja kasvaa.
Sellainen paikka löytyikin Helsingin Alppilasta – ja sitten vaan tuumasta toimeen.
Pajatson Ylppö toi Suomeen Saksasta 1920-luvulla yhdessä Erik Mandelinin kanssa. Tavoitteena oli kerätä varoja Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Ja kenties pelimiehenä oli myös mukava rentoutua välillä – ja tuoda iloa muillekin.
Ylppö ymmärsi rahapelien arvon ja hyödyn: keinot, joiden avulla yhteiskunnallista toimintaa voitaisiin rahoittaa. Aina se ei ollut kansan mieleen – yhdessä lehtikirjoituksessa häntä kehotettiin jopa ”hyppäämään järveen myllynkivi kaulassaan”, kuten hänen nimeään kantavalla verkkosivulla kerrotaan.
Tuonkin projektin – ja monia muita – Ylppö puski lopulta läpi menestyksekkäästi.
Traaginen elämä
Yhtäältä Ylppö pyrki parantamaan koko kansakunnan oloja. Onkin traagista, että hänen omassa perhepiirissään riitti paljon surua.
Ylpön ensimmäinen vaimo, Marjatta Wegelius, teki itsemurhan. Marjatta oli masentunut – takana olivat raskaat sotavuodet, jotka vaativat veronsa myös kotirintamalla.
Myöhemmin Ylppö kohtasi toisen suuren surun, kun hänen poikansa teki niin ikään itsemurhan vain 30-vuotiaana.
Vaikka elämä kohteli ansioitunutta lääkäriä kovin, hän yritti säilyttää positiivisuutensa. Hän meni myöhemmin uudelleen naimisiin ja sai uuden perheen.
Ylppö soimasi itseään haastatteluissa. Kaiketi hän mietti, olisiko voinut tehdä enemmän.
Sitä ei kukaan osaa sanoa. Mutta kansakunnan eteen mies ei ainakaan olisi voinut tehdä yhtään enempää.
–Broidi
🔥 Kirjoitus on osa juttusarjaa Kaikista kovimmat suomalaiset jätkät. Aiempien legendojen tarinat löydät alempaa.
Lue myös: Tiesitkö? Maailman pisin mies oli kotoisin Suomesta
