2.6.2022. Moni on, täysin ymmärrettävästi, pohtinut ihan aidosti ääneen sitä, olisiko Connor McDavidista johdattamaan yhdessä Leon Draisaitlin kanssa Edmonton Oilers vihdoin Stanley Cup -voittajaksi – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990.
Olen myös itse pohtinut tuota kysymystä, pitkälti McDavidin erinomaisuuden kautta; onhan hän käytännössä ottaen dominoinut kaukaloita kuin Wayne Gretzky konsanaan.
Lisäjännitystä NHL-jäille?
Ensimmäisen Läntisen konferenssin finaalin myötä voin kuitenkin todeta, että McDavidin, Oilersin ja kaikkien seuran fanien haaveiden toteutuminen jää edelleen odottamaan itseään.
Colorado Avalanche on yksinkertaisesti liian vahva, ja se vyöryy lumivyöryn lailla Stanley Cup -finaaleihin, jättäen jälkeensä vain satunnaisia öljyläikkiä.
On toki totta, että lännen ensimmäisessä finaalissa Oilers onnistui latomaan kiekon kuusi kertaa denveriläisten verkkoon, ja ottelun eteneminen jatkoerään ei todellakaan ollut kaukana, mutta tasoero oli tästäkin huolimatta raju Avalanchen eduksi ja uskon vakaasti sen vain korostuvan, mitä pidemmälle ottelusarja etenee.
Mikä sitten tässä näkemyksessäni toimii perusteluna?
Tietenkin vastausta voisi lähteä hakemaan Avalanchen Oilersia laajemmasta materiaalista, tai siitä, että se kykenee marssittamaan kaukaloon McDavidin ja Draisaitlin kaltaisia supertähtiä; esille ei tarvitse kuin nostaa nimet Nathan MacKinnon ja Mikko Rantanen, sekä esimerkiksi puolustuksesta löytyvä Cale Makar, jonka tasoista pelaajaa Oilersilta ei todellakaan löydy.
Mutta en aio tarttua kiinni näihin edellä mainittuihin seikkoihin.
Sen sijaan katseeni suuntautuvat konkreettisesti näiden joukkueiden väliseen eroon, mikä näkyi heti ensimmäisestä konferenssifinaaliottelusta lähtien.
Kun nimittäin Avalanchen peli oli tasapainossa, Oilersista ei ollut vastaamaan denveriläisten luisteluun, se ei kyennyt pitämään vastustajaansa poissa loistavilta maalintekopaikoilta, tai estämään Avalanchen maalintekoa.
Ja nyt palaan takaisin jo aiemmin mainitsemaani asiaan: mitä pidemmälle tämä ottelusarja etenee, sitä rajummin nämä seikat eli tasoerot korostuvat.
Colorado ei ole Calgary tai LA Kings!
Mitään vähämaalista sarjaa tästä ei välttämättä kannata odottaa, kun otetaan huomioon myös se, ettei kummankaan joukkueen maalivahdit ole olleet sanan varsinaisessa muodossa kovinkaan tasaisia, tai aina edes vakuuttavia.
Mutta samaan aikaan Avalanchella on kyky pysäyttää Oilersin supertähdet riittävissä määrin ja vastata tähän omien supertähtiensä kautta.
McDavidin ja Draisaitlin täydellinen nollaaminen ei ole välttämättä realistista. Mutta.
Samat sanat pätevät myös MacKinnonin ja Rantasen kaltaisiin nimiin, minkä jälkeen katseet suuntautuvat näiden supertähtien taustalla vaanivaan tulivoimaan; sillä saralla Oilers jää samalla tavalla jälkeen kuin myös pelillisesti.
Tietenkin joku voisi nostaa esille tässä kohtaa sen faktan, että Oilers oli tuloksellisesti samankaltaisessa tilanteessa niin ottelusarjoissa Los Angeles Kingsiä kuin myös Calgary Flamesia vastaan, mutta Colorado Avalanche ei ole kumpikaan näistä edellä mainituista joukkueista.
Sen sijaan kyseessä on oman toisen kierroksen peikkonsa selättänyt joukkue, jota on pidetty yleisesti ottaen koko NHL-kauden 2021-22 ajan suurimpana mestarisuosikkina.
Se on sitten taas täysin toinen kysymys, onko Avalanchesta kantamaan tuota mestarisuosikin viittaa siihen saakka, että se aito ja oikea mestarin viitta puetaan ylle.
Pelkästään joukkueen maalivahtipeli on tällä hetkellä sellainen kysymysmerkki, etenkin verrattuna sellaisiin tulevan vastapuolen maalivahteihin kuten Igor Shesterkiniin tai Andrei Vasilevskiyyn, että haasteita löytyy myös Avalanchen oman vyöryn sisältä – oli sitten joukkueen tolppien välissä Darcy Kuemper tai Pavel Francouz.
Mutta Oilersia vastaan se riittää, sillä Mike Smith tai Mikko Koskinen eivät todellakaan kuulu edellisessä kappaleessa mainittujen venäläismaalivahtien kanssa samaan kategoriaan.
Ja siitähän tässä on nimenomaan kyse: Avalanchen ja Oilersin välisestä ottelusarjasta, josta ensimmäisenä mainittu jatkaa Stanley Cup -finaaleihin.
–Marko Ollonqvist
Marko Ollonqvist on muun muassa Kanadassa urheilun merkeissä kirjeenvaihtajana toiminut ja jo kolmella eri vuosikymmenellä NHL:n parissa työskennellyt vapaa toimittaja, jonka blogitekstit julkaistaan Broidi.com-sivustolla joka torstai.
Lisäjännitystä NHL-jäille?
