13.11.2023. Edmonton Oilers vaihtoi valmentajaa. Valmentajan paras päivä on aina ensimmäinen. NHL:n ehkä kohutuin draama tällä kaudella sai sunnuntaina jonkinlaisen päätöksen. Jay Woodcroft ja Dave Manson on vapautettu tehtävistään. Kris Knoblauch ja Paul Coffey astuvat alisuorittaneen joukkueen penkin taakse.
Yllätys
Edmonton Oilers pelasi hyvän ottelun lauantaina Seattlessa, kolmen ottelun pelikiertueen päätteeksi. Sitä ennen Oilers oli hävinnyt jo kolmannen kerran Canucksille Vancouverissa, ja käynyt seurahistoriansa syvimmällä pohjalla häviämällä torstaina San Josessa NHL-historian huonoimmalle joukkueelle.
Olin kuvitellut Oilers-pelaajien ostaneen lisäaikaa päävalmentajalleen Jay Woodcroftille Seattlessa.
Ehkä Oilers vihdoinkin alkoi kääntämään kurssia. Zach Hyman teki hattutempun. Stu Skinner torjui hyvin. Oilers voitti vakuuttavasti, vaikka Connor McDavidin tai Leon Draisaitlin nimiä ei löytynyt pelipöytäkirjasta pisteitten tekijöinä. Momentum oli Öljyllä.
Tämänkertainen Edmonton Oilersin valmentajanpotkaisu tuntuu jotenkin erilaiselta. Kun viime kerralla Dave Tippett sai kenkää, hän oli selvästi “menettänyt huoneen”, kuten Amerikassa sanotaan. Pelaajien kehonkielestä ja puheesta näkyi selvästi läpi luovuttamisen ja epätoivon merkit. Vain valmentajan vapauttaminen tehtävistään tulisi päättämään kuolemanmarssin.
Tällä kertaa ei samanlaista ollut huomattavissa tappioista huolimatta. Oilers pelasi kaikesta huolimatta enimmäkseen, muutamaa todella huonoa esitystä lukuunottamatta, yrityksellä. Joukkue halllitsi kiekkoa suurimman osan useimmissa peleissä. Väliin muutama iso virhe, jotka maksoivat voiton joka kerta. Maalivahdit päästivät kaiken läpi, ja joukkueen supertähdille sattui uran heikoin jakso, vieläpä kummallekin samaan aikaan.
Ehkä paineet Edmontonin kaltaisessa jääkiekosta elävässä kaupungissa olivat liian kovat. Stanley Cup-paraatin reitti on täälläkin se sama kuin ennenkin. Mikään muu ei kelpaa. Oilers ei luovuttanut saadakseen valmentajalleen potkut, kuten yleensä tällaisissa tapahtuu.
NHL:ssä on pakko voittaa. Oliko reilua antaa kenkää Jay Woodcroftille jo nyt? Periaatteessa sama joukkue, joka viime kaudella keräsi 109 pistettä. Jäin kaipaamaan Klim Kostinia ja Nick Bjugstadia, pakko myöntää. Tärkeitä Bottom-6 pelaajia, jotka nyt auttaisivat joukkuetta.
Tampa Bay Lightning nosti aikoinaan farmijoukkueensa valmentajan Jon Cooperin ylös Showhun. Seitsemännellä kaudellaan hänellä oli NHL:n paras joukkue, mutta playoffeissa tuli kuokkaan suoraan neljässä.
Joukkueenjohto ei tässä tilanteessa antanut potkuja Cooperille. Mitä seuraavaksi tuli, kaikki tätä lukevat muistavat hyvin. Täällä Edmontonissa paineet ovat niin älyttömät, että joskus lähes joudutaan tekemään päätöksiä, joita ei haluta tehdä.
Vaikea päätös
“Tänään on ollut todella vaikea, rankka päivä” sanoi kolmen Stanley Cup-mestaruuden arkkitehti, 68-vuotias GM-legenda Ken Holland sunnuntain pressissä, Edmontonin Rogers Placessa.
“Heräsin aamulla, tulimme kotiin myöhään eilen illalla, soitin Woodylle, ja Dave Mansonille, ja informoin heille, että olemme tekemässä vaihdon valmennuksessa.”
Jay Woodcroft, jonka Holland itse palkkasi videovalmentajaksi Mike Babcockin alaiseksi Detroitissa jo vuonna 2005, oli siis “Dead Man Walking” jo valmentaessaan voiton Seattlessa lauantai-iltana. Syy siihen, että hän sai virallisesti monoa vasta sunnuntaina oli se, että ensin oli saatava New York Rangersiltä lupa palkata sen farmijoukkueen päävalmentaja Kris Knoblauch, ja tehdä tämän kanssa sopimus.
Diilin raportoidaan olevan tämän kauden ja kahden seuraavan mittainen.
Rangersin johto, omistaja James Nolan, GM Chris Drury, saivat paljon kiitosta siitä, että he laskivat hyvän farmijoukkueensa valmentajan pois, antoivat tämän lähteä etenemään urallaan. Ei olisi onnistunut joltain toiselta organisaatiolta.
Ken Hollandille ja Oilersin jääkiekkotoimintojen pomolle Jeff Jacksonille päätös oli todella vaikea. Holland puhui siitä, miten alussa kolmannen, neljännen, viidennen pelin pakkeilla vielä toivottiin kurssin kääntyvän. Mutta voittoja ei tullut.
Kun pohja tuli vastaan torstaina San Josessa, vakavat neuvottelut valmentajanvaihdoksesta aloitettiin. Kris Knoblauch oli ollut yksi viimeisistä haastatelluista jo vuonna 2015, kun Holland etsi valmentajaa Red Wingsin AHL-joukkueelle Grand Rapids Griffinsille. Miehen uraa oli seurattu kaukaa.
Holland ja Jeff Jackson puhuivat hieman ristiin, ja aiheuttivat vähän hämmennystä kommenteillaan, kun kysyttiin pelaajien konsultoinnista päätökseen. Ken Holland sanoi puhuneensa joittenkin veteraanipelaajien kanssa viime viikon aikana.
Jackson taas sanoi, ettei pelaajia konsultoitu päätöstä tehtäessä. Connorin, Leonin, Nugen tai Nurseyn tai kenenkään muun pelaajien johtoryhmän jäsenen kanssa ei puhuttu. “Nämä kaverit ovat täällä pelatakseen jääkiekkoa”, sanoi Jackson.
“He tietävät sen. Se on mitä he haluavat tehdä. He eivät halua olla mukana tämänkaltaisissa päätöksissä.”
Jeff Jackson – Connor McDavidin entinen agentti – sanoi, ettei Kris Knoblauchin taustalla McDavidin entisenä valmentajana ollut mitään tekemistä tämän kanssa. “Knoblauch on hyvä valmentaja, Connorilla ei ollut mitään tekemistä tämän päätöksen kanssa”, hän sanoi.
Bump
Edmonton Oilersin johdon päätöstä voi ehkä ymmärtää paremmin sillä, että jos olisi odotettu vielä kymmenen pelin verran, eikä kurssi olisi kääntynyt, koko kausi olisi menetetty.
Kun uusi valmentaja tulee ruoriin, yleensä joukkueen pelissä tulee pieni parannut, ainakin aluksi. Pieni kuherruskuukausi, “bump”, kuten sanotaan. Ei välttämättä siksi, että uudella valmentajalla on edes aikaa ajaa sisään uusia pelisysteemejä. Usein myös siksi, että pelaajat tuntevat syyllisyyttä siihen, että heidän takiaan edellinen jonottaa nyt työttömyyskortistoon (kuvainnollisesti).
Koska aikaisemmin ei pelattu tarpeeksi kovasti, nyt pelataan.
Eli on parempi saada tuo vaikka lyhytaikainen piristys peliin nyt kauden alkupuolella.
Hyvä mies sai potkut
Ei ole koskaan helppoa vapauttaa hyvää jääkiekkovalmentajaa tehtävistään. Ja sunnuntaina Edmonton Oilersin päävalmentajan paikalta kenkää saanut, 47-vuotias Jay Woodcroft on hyvä jääkiekkovalmentaja. “Woody” ehti valmentaa 133 runkosarjapeliä Oilersin penkin takana; hän tuli Edmontoniin 10. helmikuuta, 2022. Tilasto 79-41-13. Voittoprosentti 64.3%.
Paras Öljyn valmentajan voittoprosentti kautta aikojen. Glen Sather on kakkosena prosentilla 61.6%, noin neljä kertaa enemmän otteluja. Otanta on pieni, mutta Woodyn voittoprosentti on historiallisen kova.
Woodcroft mainitsi viime viikkoina muutaman kerran, että Oilers on voittanut sata ottelua viimeisen kahden kauden aikana, ja pelannut viisi Stanley Cupin playoffsarjaa.
Mutta tämä kausi alkoi katastrofaalisesti. Kolme voittoa, yhdeksän tappiota ja yksi tappio varsinaisen peliajan jälkeen. Toiseksi viimeisenä koko NHL:n sarjataulukossa.
Laukausten onnistumisprosentti toiseksi huonoin NHL:ssä. Maalivahtien torjuntaprosentti NHL:n huonoin. Ammattilaisurheilu on tulosurheilua. On pakko voittaa, tai vaihdetaan miestä. Kylmä tosiasia. Maalivahteja ei tässä heitetty bussin alle, koska he ovat olleet huonoimmat koko sarjassa. Puolustus ei ole auttanut.
Sekään ei auttanut, että Oilersin kahdella parhaalla hyökkääjällä on yhteensä yksi maali tilastossa kymmenestä viimeisestä ottelusta. Loukkaantumisilla on osuutta asiaan. Elämä, ja NHL yleensä, ei ole reilua.
Kaikkia ei voida lähettää maantielle. Yleensä valmentaja maksaa työpaikallaan. Odotukset tätä kautta ennen olivat tosi korkealla Edmonton Oilersille. Pelkästään playoffpaikka Suureen Tanssiin ei riittäisi. Tämä joukkue oli etukäteisarvioinneissa yksi Stanley Cup-suosikeista.
Sanotaan tässä, että Jay Woodcroft ja Dave Manson – joka tunnetaan ja hyvin muistetaan myös “Charlie”:na, todella hyvänä NHL-pakkina Edmontonissa ja muualla – ovat hyviä miehiä. Parasta ykkösluokkaa. He toivat Edmonton Oilersin menestyksekkäästi läpi muutaman pahan karikon. Heidät tullaan näkemään vielä.
Valkosipuli
Oilersin ykkösvalmentajaksi tänään suoraan otteluun saapuva Kris Knoblauch ei ole tuntematon nimi näillä seuduilla. Hän tuli Edmontoniin jo teini-ikäisenä pelaamaan WHL-kiekkoa edesmenneessä Edmonton Ice-joukkueessa, ja palasi opiskelemaan ja pelaamaan täydet viisi kautta Albertan yliopiston todella kovassa Golden Bears-joukkueessa.
Nyt 45-vuotias Knoblauch oli jääkiekkopiireissä tunnettu nousevana kykynä, valmentajana, joka tullaan vielä näkemään NHL:ssä. Jos kauden alussa olisi pyydetty antamaan kymmenen nimeä, jotka tulevat saamaan mahdollisuuden, olisin antanut hänen nimensä listalle. Mutta en tietenkään Oilersin päävalmentajaksi.
Oli siis yllätys, että juuri Edmonton haki hänet AHL:stä Showhun. Se, että hän on nyt NHL-valmentaja, ei ole yllätys jääkiekkoa seuranneille.
Hänet on kutsuttu aika ajoin Edmontonin sporttiradioon vieraaksi kertomaan kuulumisia, koska häntä pidetään oman kylän poikana Golden Bears-taustan vuoksi. Hän oli ykkösketjun laituri yliopistojoukkueessa, jonka maalivahtina oli Oilersin maalivahtivalmentaja Dustin Schwartz. Schwartz näyttää pitäneen työpaikkansa jo kuudennen Oilers-päävalmentajan mukana.
Taustaa
Knoblauch valmensi aikaisemmin menestyksellisesti kovatasoista A-junnukiekkoa ensin WHL:ssä, voitti mestaruuden, ja sitten teki saman lopulta Erie Ottersissa Ontarion junnuliigassa. Hän on Connor McDavidin entinen junnuvalmentaja. Reinhartin veljekset voivat kertoa hänestä WHL-koutsina. Hän on ainoa CHL-tason valmentaja historiassa, joka on valmentanut neljä 50-voiton kautta peräkkäin.
Kyky auttaa nuoria pelaajia kehittymään on tärkeä asia Edmonton Oilersissa. Kris Knoblauchilla oli Eriessä pari pelaajaa, jotka eivät ennen A-junnuja olleet lupaavien listan kärkipäässä. Oilersissa odotteleva Connor Brown ja Red Wingsin Alex DeBrincat.
Ammattilaisissa hän oli kahden kauden ajan Dave Hakstolin apulaisena Philadelphia Flyersissa, ja sittemmin yli neljä kautta ykkösenä New York Rangersin AHL-joukkueessa Hartford Wolf Packissä. Wolf Pack pelasi Knoblauchin systeemissä (via Jack Hanin videot) aggressiivista 1-2-2 keskialueen vastakarvaa. On siis odotettavissa muutos Oilersin passivisempaan 1-1-kolmeen.
Hän avasi jo tervetuliaispressissään pelifilosofiaansa aika syvällisesti. Hän haluaa ensinnäkin rauhoittaa hyvää joukkuetta, joka on paineitten alla alisuorittanut ja kipsissä. Vetäkää henkeä, rauhoittukaa, ja pelatkaa tavalla jonka osaatte.
Hän suosii nopeaa kiekollista peliä, kiekko ylös nopeasti, ja sitoutumista puolustukseen, hyökkäyspeliä uhraamatta.
Paljon puhutusta pelaajien asettamisesta vastuuseen teoistaan kysyttiin, koska se oli yksi Woodcroftin kompastuskivistä. Pahoja virheitä tehneet pelaajat eivät koskaan joutuneet istumaan penkin päähän.
“Pelaajien pitäminen vastuussa teoistaan on kaikkein vaikeinta valmentamisessa”, sanoi Knoblach. “Et halua pelaajiesi pelaavan pelko päällä. Haluat pelaajien tuntea itsevarmuutta siitä, että he pystyvät pelaamaan oikein, ja auttamaan joukkuetta, mutta samalla on oltava vastuussa laiskuudesta tai toistuvista virheistä.”
Kris Knoblauchin joukkueitten pelissä on yleensä rakennetta ja suunnitelmallisuutta. Hänellä on tapana antaa pelaajilleen itseluottamusta yrittää hyökkäyspäässä. Hänestä huokuu sellainen positiivinen itseluottamus, mikä tarttuu pelaajiin. Ei siis mikään kokematon valmentaja; ykkösvalmentajan kokemusta kahdentoista kauden ajan.
Yhteenvetona siis: Edmontonissa on nyt NHL-kokematon valmentaja, jolla on taustaa hyvin valmennettujen ja hyökkäysvoittoista peliä pelaavien ryhmien luotsina, ja miehenä, joka osaa kehittää nuoria pelaajia.
Jos olisi annettava nimi, joka nykyisistä NHL-valmentajista tulee mieleen, kun ajattelen Kris Knoblauchia, se on Jon Cooper. Jotain samaa.
Coff
Paul Coffey oli yksi aivan parhaista puolustajista, joita jääkiekossa on koskaan nähty. Luistelijana ja hyökkäävänä pakkina aivan Top-kolmessa (Bobby, Reksa, Coff). 62-vuotias Oilers-legenda on toiminut organisaatiossa jo muutaman vuoden, viimeksi erityisneuvonantajana omistaja Darryl Katzille.
Coffey palasi muutama vuosi sitten Edmontoniin taitovalmentajan nimikkeellä. Sittemmin hän on toiminut johtotehtävissä. Jotenkin rivien välistä saa sellaisen käsityksen, että hänen vaikutusvaltansa joukkueen toimintaan on ollut virallista tietoa paljon suurempi.
“Coff” ei ole käynyt “vierumäkeä”. Hän on valmentanut kovatasoisia junnujoukkueita Torontossa, mutta en aliarvioisi hänen tietämystään, jota hän voi antaa Edmontonin puolustajille. Etenkin nuorelle Evan Bouchardille. “Bouch” ei ole Paul Coffey, mutta vanhat ihmiset muistavat, kuinka nuori Coffey sai samanlaista arvostelua osakseen aikoinaan huonosti puolustavana pakkina kuin mitä Bouchard saa nyt.
Ihailemme Quinn Hughesin peliä Vancouver Canucksin takalinjoilla. Hughesin puolustajavalmentajana toimii entinen NHL-pakki Sergei Gonchar. Myös “Gonch” oli yksi oman aikakautensa aivan parhaita hyökkääviä puolustajia. Kukaan ei ole sanonut yhtään pahaa sanaa siitä, että hän on auttanut muita puolustajia ensin Pittsburghissä ja nyt Rick Tocchetin valmennusryhmässä Vancouverissa.
Ei tietenkään. Edmontonissa paineet ovat ehkä toisella tasolla, mutta Paul Coffeyn valmentajan pestiin voidaan suhtautua samalla tavalla.
Hän antoi joitakin mielenkiintoisia kommentteja sunnuntaina. Hän ei ollut hakenut valmentajan paikkaa. Pelifilosofiastaan: “Pelaa todennäköisyyksien mukaan (play the odds). Tiedä aina, missä olet jäällä, älä pelaa rystypuolelta. Sinun on tiedettävä, mitä pakkiparisi tekee jo ennenkuin hän tekee sen.”
Connor McDavidin perintö
Edmontonissa pelaa kaksi maailman parasta jääkiekkoilijaa, juuri nyt aivan uransa huipulla, parhaassa iässä. Vuosia näitten kahden pelejä, harjoituksia ja haastatteluja seuranneena, en ole koskaan nähnyt asialleen omistautuneimpia urheilijoita. Kaksi jääkiekkonarkomaania, jos näin voidaan sanoa.
Joskus tulee mietittyä, että nämä kaksi ottavat ammattinsa vähän liiankin vakavasti. Jonkin verran kaupungilla kuuluu kuiskauksia siitä, että koko joukkueen kutsuminen koolle yhteisiin “epävirallisiin” harjoituksiin jo kaksi viikkoa ennen training campin alkua ei ollut sittenkään hyvä idea kapteeni McDavidiltä.
Ihan kaikkien mojo ei kestä tällaista satakymmenenprosenttista omistautumista.
Leon Draisaitl on 28-vuotias. Kaikkien aikojen parhaan saksalaispelaajan, GM Peter Chiarellin kanssa kesällä 2017 tehty, ja sittemmin seuraedulliseksi osoittautunut kahdeksan vuoden (AAV $8.5M) sopimus päättyy kevääseen 2025.
Eli ensi kesäkuun jälkeen tämä erittäin tärkeä pelaaja voi halutessaan allekirjoittaa jatkoa.
Connor McDavidin oma kahdeksan vuoden, myös kesällä 2017 Chiarellin kanssa tehty, mutta syksystä 2018 voimaan astunut kahdeksan vuoden (AAV $12.5M) päättyy vain vuotta myöhemmin.
Eli nämä Oilers-organisaatiolle elintärkeät jatkosopimukset ovat tulossa suhteellisen pian.
McDavidiä pidetään jääkiekon historian edistyneimpänä pelaajana. Olemme nähneet hänen tekevän sellaisia asioita ja sellaisella vauhdilla, joita lajissa ei ole koskaan nähty. Hänen perintönsä on selvästi pelissä Edmontonissa, mikä on tärkeä asia.
Connor on tätä kirjoitettaessa NHL:n pistepörssin 126. sijalla. 10 pistettä 11 pelatussa ottelussa. Ilman lääketieteen peruskurssiakin näemme, että hän pelaa loukkaantuneena. Mutta tähän on tulossa muutos.
Samassa sarjassa olevista, NHL:n lähihistorian pelaajista, Bobby Orr voitti Stanley Cupin Bostonissa, Wayne Gretzky Edmontonissa, Mario Lemieux ja Sidney Crosby Pittsburghissä. Huomattavaa on, että Steve Yzerman esimerkiksi, voitti vasta yli kolmekymppisenä Detroitissa. #19 ehdittiin jo tuomita ikuiseksi häviäjäksi joittenkin toimesta Detroitissa; tunnetusti treidi päittäin Alexei Yashiniin oli tosi lähellä.
Alkaako asialla olla kiire?
Valmentajan paras päivä
Jääkiekkovalmentamisesta ja valmentamisesta yleensä on keksitty paljon sanontoja. Ylivalmentamisestakin. Yksi suosikeista on “valmentajan paras päivä on ensimmäinen.”
Sunnuntaina Edmontonissa ei paljoa hymyilty. Uutta valmentajaa ei esitelty hilpeällä juhlamielellä. Ensimmäinen ei tässä tapauksessa saa olla paras päivä Kris Knoblauchille. Pelissä on paljon enemmän. Panokset ovat paljon korkeammalla.
Voimme kaikesta päätellä, että suurin tekijä näitten muutosten takana on Edmontonin uusi sheriffi, Oilersin jääkiekkotoimintojen pomo Jeff Jackson. Uudella sheriffillä on valtuudet ratsastaa ja merkata omat polkunsa. Edmontonin runkopelaajilla on nyt jo viides valmentaja kahdeksan vuoden sisällä. Se ei ole hyvä.
Paljon kysymyksiä ja paljon epäilyjä. Liian paljon Connor McDavidin tuttuja organisaatiossa? Tämän asian voi katsoa posilla tai negalla. Tai seurata irvistellen sivusta.
On odotettavissa, että Edmonton Oilersin pelaajat tuntevat syyllisyyttä siitä, että hyvä valmentaja sai potkut heidän takiaan. Jokainen tietää, miten äärettömän vaikeaa on päästä National Hockey Leagueen pelaajana. On aivan yhtä vaikeaa päästä sinne valmentajana.
Toisinpäin, on hyvä nähdä uusi valmentaja, uusia ideoita NHL:ssä. Ei ainakaan voida syyttää neljä tai viisi kertaa aikaisemmin eri seuroista kenkää saaneitten uudelleenkierrätyksestä, vanhojen poikien saunaseuran ylläpitämisestä.
Tästä on pakko pitää. Ei mitään paineita siis. Kunhan et häviä.
Edmonton Oilersin vieraaksi yhä huippuhienon Rogers Placen jäälle luistelee heti tänään maanantaina New York Islanders.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
