2.12.2023. Jean Beliveaun poismenosta on tänään kulunut jo yhdeksän vuotta. Jääkiekon hienoin herrasmies ja suurlähettiläs, jonka nimi on kaiverrettu Stanley Cupin kylkeen ennätykselliset 17 kertaa. Kymmenen kertaa pelaajana, loput sikariportaan miehenä. Tässä kunnianosoitus NHL-blogin arkistoista.
Hienoin herrasmies
Häntä kutsutaan jääkiekon parhaaksi suurlähettilääksi. Hienoimmaksi herrasmieheksi, minkä NHL on koskaan nähnyt. Pelaaja, josta katkerimmat vastustajatkaan eivät koskaan voineet sanoa pahaa sanaa.
Jean Beliveau edusti Montreal Canadiensin paidan etumuksen legendaarista CH-kirjainyhdistelmää ja kantoi klassisia bleu-blanc-rouge-värejä hienommin kuin kukaan koskaan.
Tässä pieni kunnianosoitus yhdelle NHL:n kaikkien aikojen suurimmista.
Elegantti
Jean Beliveaun olemus, kasvonpiirteet, eleet ja jokainen hänen lausumansa sana olivat elegantteja. Hänessä oli tyyliä ja aristokraattisia piirteitä, joita voisi odottaa näkevänsä jonkun Ranskassa sijaitsevan linnan käytävän seinällä olevassa vanhassa muotokuvassa ennemmin kuin NHL-jääkiekkoilijassa.
Hänestä huokui kuninkaallisen oloinen hillitty tyylikkyys.
Itse asiassa Jean Beliveaulle tarjottiin Kanadan korkeinta kunnianimitystä vuonna 1994. Kenraalikuvernööri on brittiläisen kansainyhteisön monarkin edustaja Kanadassa, jonka Englannin kuningas tai kuningatar on nimennyt jo vuodesta 1760.
Loordi Stanley oli Kanadassa juuri tuossa virassa ja tuli lahjoittaneeksi pienen palkinnon maan amatöörimestareille jääkiekossa.
Beliveau kieltäytyi kohteliaasti ottamasta vastaan Kanadan kenraalikuvernöörin virkaa, sillä hän halusi jäädä Montrealiin pitämään huolta isänsä menettäneistä lapsenlapsistaan.
Isokokoinen sentteri
Jääkiekkoilijana Jean Beliveau edusti taitavan ja älykkään pelaamisen ja reilun pelin arvoja.
Hän oli isokokoinen (191cm) sentteri, päätä pitempi suurinta osaa oman aikansa muita NHL-pelaajia, joka liikkui sulavasti. Hän osasi syöttää, ampua, tehdä maaleja ja taklata aikana, jona NHL-pelaajat osasivat taklata puhtaasti. Hän käytti kaikkia jääkiekkorepertuaarinsa osia tarkoituksellisesti.
Joukkueen menestys ja Stanley Cupin voittaminen oli kaikkein tärkeintä pitkänhuiskealle #4:lle. Henkilökohtaiset saavutukset tulivat vasta sen jälkeen.
Hän oli yksi Montreal Canadiensin suuruuden aikojen suosituimmista ja suurimmista. Todellinen lentävä ranskalainen parhaasta päästä.
Gordie Howe sanoi esitelleensä siskonsa Beliveaulle kerran Detroitissa. Pitkän ja komean Gros Billin lähdettyä Howen sisarukset ilmoittivat, etteivät he enää olleet Red Wings-faneja.
Mon pays, c’est l’hiver
Jean Beliveaun lapsuustarina on kuin suoraan kanadanranskalaisesta kuvitetusta lastenkirjasta.
Hän syntyi pienessä Trois-Rivieren kaupungissa pula-aikana vuonna 1931 kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana lapsena. Hänen syntymäpaikkansa sijaitsee sopivasti Montrealin ja Quebec Cityn välillä.
Erittäin suositun kanadanranskalaisen lastenkirjan “The Hockey Sweater” kirjoittajan sanat kuvaavat Beliveaun sukupolven lapsuutta. Kirjailija Roch Carrier kirjoitti: “Lapsuuteni talvet olivat pitkiä, todella pitkiä. Elimme kolmessa eri paikassa – koulussa, kirkossa ja kiekkokaukalossa. Mutta todellinen elämämme oli aina kiekkokaukalossa”.
Nuo sanat on kirjoitettu Kanadan viiden taalan setelin selkäpuolelle sekä englanniksi että ranskaksi.
Jeanin ollessa kolmevuotias perhe muutti Victoriavilleen, jossa he asuivat Les Saints-Martyrs Canadiens-nimisen katolisen kirkon naapurissa. Toimittuaan alttaripoikana sunnuntaiaamun messussa Beliveau meni kotiin ja vaihtoi kenkänsä luistimiin. Sunnuntai-iltapäivät ja kaikki pitkät talvi-illat vietettiin aina Arthur-isän rakentamassa ja jäädyttämässä kaukalossa perheen talon takapihalla.
Myöhemmin Jean liittyi koulujensa Academie de Saint-Louis de Conzague ja College Sacre-Coeurin joukkueisiin. Hänestä tuli nopeasti paikkakuntansa kirkkain junnutähti.
Quebecin junnuliiga
Vuonna 1948 Victoriaville sai joukkueen Quebecin junnuliigaan. Montreal Canadiensin GM Frank Selke sijoitti rahaa junnukiekkoon ja laajensi liigaa pelaajaprospektien kehittämiseksi.
Uuden junnuseuran edustajat tulivat pian neuvottelemaan Beliveaun sähkömiesisä Arthurin luo pojan nimen saamisesta joukkueen listalle.
Arthur Beliveau osoitti tässä vaiheessa, ja myöhemmin, kuuden joukkueen NHL:n ajoille poikkeuksellista halua pitää kiinni pelaajan omista oikeuksista. Jean halusi tietenkin pelata NHL:ssä ja Montreal Canadiensissa jonain päivänä, mutta omilla ehdoillaan. Arthur kielsi poikaansa allekirjoittamasta aikakaudelle tyypillistä C-Form sopimusta, jolla hänestä tulisi NHL-organisaation omaisuutta loppuiäkseen.
Sen sijaan poika sai raapustaa nimensä B-Form sopimukseen, jonka mukaan hän voisi pelata Canadiensissa, jos seuran tarjous olisi häntä tyydyttävä. Muussa tapauksessa hän sai etsiä uuden NHL-seuran.
Jääkiekkoilija, joka ei suostunut omistajien vaatimuksiin koko urallaan koskaan oli erittäin harvinaista Original-Six aikojen NHL:ssä.
Quebecin senioriliiga
Jean Beliveau pelasi aikuisten miesten sarjassa Quebecin senioriliigan Quebec Aces-joukkueessa kolmen vuoden ajan vuosina 1950-53.
Koko tämän ajan Montreal Canadiens yritti saada kanadanranskalaisessa kansanrallatuksessa mainitun taruhahmon mukaan Le Gros Billiksi lempinimetyn nuoren tähden NHL-joukkueeseensa, mutta tämä kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta ennenkuin se olisi vähintään yhtä hyvä kuin se, minkä hän jo ansaitsi Quebec Cityssä.
Quebec Cityn Colisee-jäähalli oli upouusi ja Acesin peleissä kävi jatkuvasti yli 10-tuhantinen yleisö. Paikallisen paperitehtaan sponsoroima joukkue maksoi pelaajilleen hyvin. Myöhemmin Torontossa ja Buffalossa NHL-legendaksi tullut Punch Imlach toimi joukkueen valmentajana.
Suuri tähti
Jean Beliveau oli niin suuri ja jumaloitu tähti, että joukkueen kannattajat lahjoittivat hänelle upouuden vuoden 1951 mallia olleen Nash-auton hänen ollessa vasta 19-vuotias.
Lokakuussa 1952 kuuluisa englanninkielinen NHL-toimittaja Andy O`Brien lähetettiin Quebec Cityyn tekemään haastattelua Beliveausta.
21-vuotias Le Gros Bill tuli hakemaan toimittajaa upouudella kermanvärisellä avoautollaan, joka oli jo toinen kannattajilta lahjana saatu auto. Hän parkkeerasi auton suoraan kuuluisan Chateau Frontenac-hotellin pääsisäänkäynnin eteen.
Haastattelijan kasatessa tavaroitaan huoneessa, Beliveau kaatoi itselleen oluen odotellessaan ja oli juuri sytyttämässä sikaria kun ovelle koputettiin. Ovella oli poliisi, joka sanoi ranskaksi: “Jean, jos saan lainata avaimiasi, voin parkkeerata autosi toiseen paikkaan” kuin anteeksipyytäen.
Beliveau heitti avaimensa konstaapelille ja haastattelu alkoi.
Hän oli siis todella suuri tähti Quebec Cityssä.
Montreal hankkii riveihinsä
Montrealissa Canadiensiin kohdistui kovat paineet saada Beliveau Les Habitantsin riveihin.
Ainoa ongelma oli se, ettei seurajohto voinut maksaa nuorelle tulokkaalle samanlaista palkkaa kuin Rocket Richardille heti aluksi. Beliveau kävi harjoitusleireillä, mutta kieltäytyi joka syksy kohteliaasti NHL-sopimuksesta.
Quebecin vuosiensa aikana Jean Beliveau kutsuttiin ylös pelaamaan Montreal Canadiensin paidassa kahdesti NHL-otteluja try out-sopimuksilla. Ensimmäisellä kahden ottelun vierailulla hän teki maalin ja syötön. Seuraavalla kaudella kolmessa NHL-ottelussa hän teki viisi maalia.
Nämä kaksi vierailua olivat “un petit aperitif” Beliveaun kyvyistä.
Canadiens ei sääntöjen mukaan voinut maksaa palkkaa selvästi NHL-tason tähdeksi näillä visiiteillä osoittautuneelle Beliveaulle.
Vietyään Elise-morsiamensa vihille kesällä 1953, Jean Beliveau vastaanotti häälahjana uuden setin huonekaluja, joitten lähettäjänä oli Montreal Canadiens.
Montreal Canadiensin GM Frank Selke sai omistajilta carte blanchen jo tässä vaiheessa. Hanki Beliveaun nimi sopimukseen hinnalla millä hyvänsä. Le Gros Bill kieltäytyi, vaikka tarjous oli yhteensä 53 tuhannen dollarin arvoinen ensimmäisistä kolmesta kaudesta. Vain Maurice “The Rocket” Richardille maksettiin Canadiensissa enemmän.
Montreal Canadiensille jäi vain yksi vaihtoehto.
Se osti koko Quebecin senioriliigan. Lokakuussa 1953 Jean Beliveau aloitti NHL-uransa. Sopimus oli NHL-historian suurin. Viisi vuotta ja lisädiili Canadiensin omistajan Molsonin olutpanimon kanssa päälle.
Dynastian tärkein sentteri, Le Capitaine
Montrealissa Beliveau oli joukkueen tärkein sentteri 1950-luvun dynastiajoukkueessa, joka voitti viisi peräkkäistä Stanley Cupia vuosina 1956-60. Hän otti Elmer Lachin paikan ykkösketjun keskellä laidoillaan Maurice Richard ja Bert Olmstead.
Viidennen Cupin jälkeen kapteenina toiminut Rocket lopetti pelaamisen.
Jean Beliveau sai kunnian kantaa Les Habitantsin kapteenin C:tä paidassaan. Valmentaja Toe Blake valitsi oikean miehen kapteeniksi. Jean Beliveausta tuli NHL-jääkiekon tarunomaisimman seuran kuuluisin kapteeni. Le Capitaine.
Hänestä tuli joukkueen johtaja, joka osasi johtaa pelaajiaan suoralla, mutta kunnioittavalla tavallaan. Hän osasi ottaa nuoret tulokkaat siipidensä suojaan ja opettaa heitä oikein. Hänen tyylinsä johtaa loi leimansa “hiljaiseksi dynastiaksi” kutsutun 1960-luvun Canadiensille, joka voitti neljä Stanley Cupia lisää.
Hänestä tuli ensimmäisen Conn Smythe-palkinnon vastaanottaja playoffien arvokkaimpana pelaajana vuonna 1965.
Beliveau oli jo lopettamassa uraansa kesällä 1970. Canadiens oli pudonnut playoffseista. Joukkueen GM Sam Pollock sai hänet jatkamaan vielä yhden kauden. Hän teki tuolla kaudella NHL-uransa 500. maalin Montreal Forumissa. 500-maalin kerhossa ei häntä ennen ollut vielä muita kuin Rocket, Gordie Howe ja Bobby Hull.
Ura päättyy
Mahtava ura päättyi keväällä 1971 kymmenenteen Stanley Cup-mestaruuteen Chicago Black Hawksia vastaan pelatun 7 ottelun finaalisarjan jälkeen. Chicagon vanhalla Stadiumilla pelatun seitsemännen ottelun jälkeen Jean Beliveau riisui paidan numero 4 viimeisen kerran.
Kesäkuun 9. vuonna 1971 Jean Beliveau antoi tunteikkaan jäähyväispuheen Montrealin Queen Elisabeth hotellissa uransa päättymisen ilmoittaakseen.
Seuraavana päivänä pidetyssä varaustilaisuudessa Montreal Canadiens varasi Guy Lafleurin Quebecin junnujoukkueesta. Lafleurin, joka oli koko ikänsä pelannut numerolla neljä, ja jonka suurin idoli Beliveau oli.
Kunniaa ja saavutuksia
Jean Beliveaun saavutukset ja hänen saamansa kunnianosoitukset eivät mahdu yhden postauksen merkkeihin.
18 vuotta NHL:ssä. Kuusi kertaa NHL:n ykkös allstarsissa. Hart-palkinto kahdesti. Art Ross kerran. 507 maalia ja 1,219 pistettä. 176 pistettä 162 playoffottelussa. Conn Smythe. 10 Stanley Cup-mestaruutta.
Hän toimi Montreal Canadiensin palveluksessa peliuransa jälkeen vuosikymmenten ajan. Yhteistyö Molsonin kanssa jatkui 49 vuotta ensimmäisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Jean Beliveau oli niin ihailtu ja kunnioitettu henkilö, että pahin vihollinen Toronto Maple Leafs kutsui hänet kunniavieraaksi seuran juhliessa viimeisen Stanley Cup-mestaruutensa 40-vuotispäivää. Beliveau otti kutsun vastaan suurena kunniana.
Hieno herrasmies osasi tarvittaessa olla myös luja. Jean Beliveau uhkasi luovuttaa oman Hockey Hall of Fame-jäsenyytensä pois, ellei Alan Eagleson menetä omaansa tämän rötösten paljastuttua.
Beliveau on auttanut muita ihmisiä lukemattomissa hyväntekeväisyystöissä peliuransa jälkeisten vuosikymmenten aikana.
Vähemmän mainostettu asia Beliveausta vielä oli se, että jo 1940-luvulta lähtien hän oli henkilökohtaisesti kirjoittanut takaisin joka ikiselle hänelle postia lähettäneelle ihailijalle. Tämä oli hänelle kunnia-asia. En usko maailmasta löytyvän toista saman kuuluisuuden saanutta henkilöä, joka olisi tehnyt saman.
Legends of Hockey
“Olen aina ollut sitä mieltä, että jääkiekko on paras peli pelata ja katsoa”, sanoi Jean Beliveau itse “Legends of Hockey” dokumenttisarjassa. “Joka ilta mennessäni nukkumaan rukoilen ja kiitän Jumalaa siitä, että hän antoi minulle elämän ammattilaisurheilussa.”
Hienompaa miestä ei NHL:ssä koskaan saada nähdä kuin yhdeksän vuotta sitten poismennyt Jean Beliveau.
Hän näytti kaikille esimerkkiä siitä, miten jääkiekkoa pitää pelata ja miten pelaajan tulee käyttäytyä.
Le Gros Bill. Hieno mies.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
• 
