Blogi

Onside with Jouni: Kalkkunapäivän katsaus taaksepäin

24.11.2023. Amerikan kiitospäivä jäi juuri taakse. Kalkkunat on syöty. On aika tutkia perinteisesti tilannetta NHL:ssä, juuri ennen mustan perjantain sumaa. Pitävätkö vanhat teoriat paikkansa? Tässä kommentteja päivän tilanteesta.

Tärkeä virstanpylväs

Amerikan kiitospäivästä – jota juhlittiin juuri torstaina – tuli tärkeä perinteinen tarkastuspiste, ja jopa päätöstentekopäivä, NHL-joukkueille alunperin jonkinlaisesta firmasalaisuudesta.

Jopa täällä jääkiekon kotimaassa, jossa Kanadan kiitospäivää juhlittiin lyhyemmän satokauden vuoksi jo lokakuun yhdeksäntenä. Ja täällä oltiin vihaisia, koska “Yankee Board of Governors” ei antanut yhdenkään yhdenkään kanadalaisen joukkueen pelata torstaina. Olisi pelattu samaan aikaan kuin NFL-pelit? Mitä sitten? NHL on ykkönen Kanadassa.

Koko asiasta, jota jotkut ovat nyt alkaneet kutsua väsyneeksi teoriaksi (fun at parties!), ei puhuttu julkisesti ennen vuotta 2010. Toronto Starin valpas toimittaja Kevin McGran sai täysin vahingossa, edellisenä keväänä Joe Louis areenalla kuulla siitä Detroit Red Wingsin GM Ken Hollandilta.

Tänään täysin erilaisen tehtävän parissa uransa viimeisellä kaudellaan oleva Holland manageroi vuonna 2009 yhtä NHL:n parhaista joukkueista; Stanley Cup-mestaruuttaan puolustavaa Detroit Red Wingsiä, joka oli luistelemassa jälleen kohti finaalia.

Satunnaisen juttuhetken lomassa Holland tuli kertoneeksi McGranille jotain, mitä tämä ei ollut koskaan aikaisemmin kuullut. Hän sanoi, että Yhdysvaltojen kiitospäivä oli yleensä päivä, jolloin Red Wingsin toimistolla päätettiin, oliko joukkue tarpeeksi hyvä päästäkseen Stanley Cupin playoffeihin tulevana keväänä.

Kalkkunapäivänä siis jo päätettiin, lähestyttäisiinkö helmi/maaliskuussa tulevaa siirtotakarajapäivää ostajina vai myyjinä. Asia pidettiin firmasalaisuutena, koska faneille, eli maksaville katsojille, ei haluttu kertoa. Huonossa tilanteessa heille myytiin toivoa. Tuttu tilanne joillakin NHL-paikkakunnilla.

Kiitospäivänä ollaan suunnilleen 82 ottelun mittaisen NHL-runkosarjan ensimmäisen neljänneksen kohdalla. Ken Holland haastoi toimittajan tsekkaamaan asian tilastoista.

Kevin McGran tutki tilastot viidentoista vuoden ajalta, ja Red Wingsin mestariGM oli oikeassa. Yli kaksi kolmasosaa (77.5%) kiitospäivänä playoffpaikalla olleista joukkueista oli siellä vielä senkin jälkeen, kun oli pelattu kuutisenkymmentä ottelua lisää.

Toronto Stariin tehtiin tietenkin tylsä, tilastoihin perustuva, ja pessimistinen juttu siitä, miten pienet mahdollisuudet Toronto Maple Leafsillä oli edes päästä suureen tanssiin seuraavana keväänä. Onneksi jääkiekon Mekassa ei tarvitse koskaan myydä katsojille mitään, liput on myyty jo etukäteen.

Päivä ennen “Black Friday”:tä sai uuden nimen: “Bleak Thursday”.

Pyyhe kehään?

Sanotaan, ettei Stanley Cupia voi voittaa syksyllä, mutta sen voi kyllä hävitä jo syksyllä. Tuntuu hullulta, että NHL:ssä on aika heittää pyyhettä kehään ja vaipua paniikkiin jo nyt, ainakin joissain kaupungeissa.

Yhden tilaston mukaan (lähde: Sportsnet), jos lähdetään laskemaan kaudesta 2005-06, eli heti pimeän työsulkukauden jälkeen (pandemiakaudet 2019-20 ja 2020-21 jätetään pois laskuista), 240:stä Amerikan kiitospäivänä playoffpaikalla olleesta joukkueesta 184 pääsi suureen tanssiin seuraavana keväänä.

Prosentuaalisesti siis 76.7%.

Pudonneista 56 joukkueesta (240 miinus 184) 31 jäi vain yhden pisteen päähän playoffviivasta eli viimeisestä villi kortti-paikasta lopussa.

Tilastoihin tuijottamista sotkee hieman se, että kahdella viimeisellä kaudella NHL on aloittanut runkosarjan lähes viikon myöhemmin kuin aikaisemmin. Pelejä on nyt siis pelattu hieman vähemmän kuin aikaisempina vertailuvuosina.

Kiitospäivän mittari toimii silti aika hyvin. Toissa kaudella, eli kaudella 2021-22, kaksitoista kiitospäivänä playoffpaikalla olleista kuudestatoista joukkueesta piti paikkansa. Se on tasan kaksi kolmasosaa eli 75 prosenttia.

Viime kaudella luku nousi kolmeentoista ja prosentti oli 81.25%.

Jos playoffit alkaisivat tänään

Tässä tilanteet Amerikan kiitospäivänä vuonna 2023, eli ennen perjantain pelejä. Pistekeskiarvo olisi ehkä parempi tapa katsoa todellista tilannetta, koska kaikki eivät ole pelanneet samaa määrää otteluja. Vanhan tavan mukaan mennään kuitenkin pisteillä.

Itäinen konferenssi

Atlantin divisioona

  1. Boston Bruins 31 pistettä
  2. Florida Panthers 25
  3. Tampa Bay 20

Metro divisioona

  1. NY Rangers 27 pistettä
  2. Washington 22
  3. Carolina 22

Villi kortti

  1. Toronto 22 pistettä
  2. Detroit 21

  1. Philadelphia 21
  2. NY Islanders 19

Läntinen konferenssi

Central divisioona

  1. Dallas 26 pistettä
  2. Colorado 24
  3. Winnipeg 24

Tyynenmeren divisioona

  1. Vegas 30 pistettä
  2. Vancouver 27
  3. Los Angeles 25

Villi kortti

  1. St. Louis 21 pistettä
  2. Seattle 21

  1. Anaheim 18
  2. Arizona 18

Nousu – ja lasku – aina mahdollista

Historiallisesti, ja dataan perustuen, jos siis suosikkijoukkueesi ei ole pudotuspelipaikalla tätä lukiessasi, se ei myöskään sinne tule pääsemään. Syksystä 2000 lähtien on vielä pelattu niin sanottuja kolmen pisteen pelejä. Varsinaisen peliajan jälkeen hävinnyt joukkue saa silti pisteen.

Tämän takia sijoitusta sarjataulukossa on äärettömän vaikeaa muuttaa. Kolmen pisteen ottelujen ansiosta on mahdollista, että joukkue voittaa vain yhden kerran kymmenen ottelun ajanjakson aikana, mutta voi ottaa silti esimerkiksi kuusi pistettä.

On hankalaa tutkia historiaa jostain vuodesta 1959, jolloin Chicago Black Hawks oli kymmenen pisteen päässä kiitospäivänä, mutta nousi vielä tanssiin. Joukkueen paras pelaaja oli 20-vuotias muskelimasa Bobby Hull. Original Six oli eri asia.

Original 21-sarjan aikana 16 joukkuetta pääsi playoffeihin. Se oli jälkeenpäin muistellen parasta aikaa olla National Hockey Leaguen seuraaja. Nyt tilanne on paljon synkempi. Vain 16 pääsee yhä mukaan, mutta joukkueita on 32.

San Jose Sharksin kannattaja jo vuodesta 1992? Link Gaetzin vanha paita alkaa jo haalistua. Pahoittelut. Columbus Blue Jackets sydäntä lähellä jo Rick Nashin ajoista? Otan osaa. Chicago Blackhawks aina ja ikuisesti? Aina voi iloita Connor Bedardin peleistä.

Edmonton Oilers? Stanley Cup-paraati “tavanomaista reittiä” pitkin on peruutettava. Jotkut idiootit veikkasivat mestariksi?? Ken Holland ja seuran todellinen pomo Jeff Jackson voivat tottakai koska tahansa saada jostain maalivahdin ja kovaluontoisia Bottom-Six pelaajia apuun, mutta se tulee maksamaan ykkösvaraukset seuraaville kymmenelle vuodelle, kaikki prospektit, ja Wayne Gretzkyn patsaan.

Nashville Predators? Hank nuoremman laulu “Family Tradition” soimaan. Muu ei auta.

Toivo elää

Ihan kaikki toivo tai riemu ei ole vielä menetetty tai ansaittu. Tilastojen mukaan kaksi palkkakattokauden joukkuetta, eli siis kaudesta 2005-06 laskettuna, putosi rannalle, vaikka ne olivat kiitospäivänä ainakin kymmenen pistettä viivan yläpuolella.

Kauden 2015-16 Montreal Canadiens ja 2017-18 St. Louis Blues. Blues otti vahingon takaisin seuraavalla kaudella.

Idässä voi tapahtua ihan mitä vain vielä. Tänään playoffeihin pääsee 21 pisteellä, mutta kaikki kahdeksan viivan alapuolella olevaa ovat vain korkeintaan seitsemän pisteen päässä.

Itäisen konferenssin ykkösjoukkueella Boston Bruinsilla on tätä kirjoitettaessa juuri tuo kymmenen pistettä enemmän kuin toisella villi kortti-paikalla olevalla Detroit Red Wingsillä. Motor Cityssä on meneillään Steve Yzermanin rakennusprojektin viides vuosi.

John Tortorellan Philadelphia Flyers on yllättänyt, mutta voi yllättää koko kauden. Koska on kannattanut aliarvioida Sidney Crosbyn Pittsburgh Penguinsiä? New Jersey Devils on pelannut huonommin, mutta pystyy paljon parempaan (Flyersilla 21 pistetttä, Pensillä 18, Devilsillä 17).

Devilsin ongelma viime viikkoina on ollut tärkeitten pelaajien loukkaantumiset. Nico Hischier, Jack Hughes ja Timo Meier ovat kaikki olleet vuorollaan sivussa.

Lännessä me salaiset, mutta vielä kaapissa pysyvät Vancouver Canucksin pitkäaikaiset kannattajat elätämme suuria toiveita Rick Tocchetin Canucksille. `Nucks nousi toiselle kierrokselle Edmontonin kuplaplayoffeissa syksyllä 2020. Maailma näytti jo silloin joissakin peleissä kuuluvan Quinn Hughesille, me muut saimme vain olla osana sitä.

Vancouverin Roger Neilson areenalla ei olla nähty oikeaa kotiottelua pudotuspeleissä sitten kevään 2015. Ensi keväänä nähdään.

Kolmas kysymys (en tiedä, mikä oli toinen kysymys, taisi unohtua), on se, miten pitkälle Stanley Cupin playoffeissa voi päästä, jos joukkue on noussut sinne kuin ihmeen kaupalla?

Sanotaan, että playoffeihin pääsy riittää. Sen jälkeen voi tapahtua mitä tahansa. Darryl Sutterin LA Kings meni vuonna 2012 paraatiin saakka lännen kahdeksannelta sijalta. Aloitti kaikki neljä pudotuspelisarjaa vieraissa. Kings varmisti paikkansa toiseksi viimeisessä runkosarjapelissä sinä vuonna.

Viime vuonna Florida Panthers oli vähällä tehdä saman. Kuten 2005-06 Edmonton Oilers.

Täysin pohjamudissa tänään ryynäävä Oilers on varmasti kauden mielenkiintoisin tarina, jokainen ottelu on kuin Leijonien MM-kisat vuonna 1983 erikseen (ilman saksalaislehdistön syytteitä). Kymmenen pistettä matkaa tanssiin. Vain eeppinen ja historiallinen voittoputki voi enää pelastaa Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin johtaman ryhmän preerian laidalla.

Uusi valmentaja Kris Knoblauch teki joitakin mielenkiintoisia siirtoja ensimmäisissä peleissä, mutta sittemmin Oilers on hävinnyt kolme putkeen ennen Washingtonin vierailua. Jokavuotinen rodeoreissu on ollut murskaava.

“Campfire Defence” (kaikki seisovat ja katselevat vierestä) ei ole systeemi, jolla voitetaan NHL:ssä.

Inspiraatiota Panthersin tarinasta

Florida Panthers on hieno esimerkki ihan viime kaudelta. Panthers oli kiitospäivänä vielä viivan alapuolella, ja Atlantin pohjalla noin kaksi kolmasosaa runkosarjan alusta. GM Bill Zito ei tehnyt muutoksia siirtotakarajalla eikä muutenkaan. Hän uskoi ryhmäänsä.

Yhdennellätoista hetkellä Panthers meni Penguinsin ohi ja otti idän kahdeksannen ja viimeisen playoffpaikan. Ja pääsi lopussa finaaliin saakka.

Tai oikeastaan yhdentenätoista päivänä huhtikuuta, 2023. Perusmaanantai. Tarina saa vieläkin pään sekaisin. Chicago Blackhawks tuli vieraaksi Pittsbrghin PPG Paints Arenalle Penguinsin viimeiseen sarjapeliin. Pens lähti peliin suurena ennakkosuosikkina, mutta hävisi yllättäen.

Tämän jälkeen New York Islanders voitti viimeisen runkosarjapelinsä, ja otti playoffpaikan. Seurauksena Penguins putosi ensimmäisen kerran sitten kevään 2006. Panthers taas meni ja pääsi finaaliin saakka, kuten todettua.

Ja voittamalla tuon pelin The Burghissä Chicago ei todennäköisesti olisi saanut ykköspaikkaa Draft lotossa. Ei Connor Bedardia. Tuon perusmaanantain voidaan nyt jälkeenpäin todeta aiheuttaneen suuria muutoksia ainakin Pittsburghin ja Toronton sikariportaissa. Hullua.

Florida Panthersin tarina viime keväältä antaa toivoa ja inspiroi useampaa joukkuetta tänä vuonna, uskomme. Kaikki on mahdollista. Eikä kesän 2024 NHL Draftissä näytä olevan yhtään connorbedardia, jonka takia kannattaa pysytellä alhaalla. NHL-pelaajat ja valmentajat eivät koskaan häviä tahallaan, ammattiylpeys tulee eteen. Sikariporras voi hävitä ja onkin hävinnyt tahallaan monta kertaa. Eri syistä (terveisiä Pittsburgh Penguinsin 1983-84 ja Buffalo Sabresin 2014-15 johdolle).

Veikataan tässä lopuksi, että kaudesta 2023-24 tulee ailahtelevampi kuin yleensä, mitä Amerikan kiitospäiväteoriaan tulee.

Yllätyksiä ja loppusuoran kirejä odotellessa.

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton

X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]

Muita aiheeseen liittyviä juttuja