16.2.2024. Columbus Blue Jackets vapautti pitkäaikaisen GM:nsä Jarmo Kekäläisen tehtävistään torstaina. Päivän suurin NHL-uutinen ei tullut yllätyksenä. CBJ:n kausi on ollut sekasortoinen ja myrskyisä. Sinitakit värjöttelevät Metron ja koko itäisen konferenssin pohjalla. Tässä muutama kommentti.
Ohi on Ohiossa
“Tämä on hyvin rankka päivä minulle, koska Jarmo Kekäläinen on ystäväni, ja erittäin fiksu ja lahjakas manageri”, aloitti Columbus Blue Jacketsin jääkiekkotoimintojen presidentti John Davidson pressinsä torstaiaamuna.
“Valitettavasti, meidän tuloksemme joukkueena eivät ole olleet tarpeeksi hyviä. Me kaikki, minusta alkaen, jaamme vastuun siitä.”
“Joukkueemme kehittyessä ja kun meillä on joitakin erittäin lahjakkaita nuoria pelaajia ja prospekteja, tuli ilmeiseksi, että me tarvitsemme uuden äänen, joka auttaa meitä kääntämään sivua ja johtaa meitä eteenpäin.”
“Tämä oli vaikea päätös, koska Jarmo on ihmisenä niin laadukas, lojaali, ja kovasti töitä tekevä kaveri, joka teki paljon hienoja asioita sekä jäällä, että ympäröivässä yhteisössä viimeisen vuosikymmenen aikana.”
John Davidsonin mediatilaisuuden voi katsoa tästä.
“Jarmo on rehellinen mies”, JD sanoi. “Hän on kovasti töitä tekevä, intohimoinen kaveri. Hän toimi täällä 11. kauttaan. Sekin on jo itsessään aika hyvin. Kun asiat alkavat mennä väärään suuntaan, meidän on huomioitava se ja tehtävä muutos, minkä me teimme. Hän tulee aina olemaan osa Blue Jacketsiä. Hän ja hänen perheensä.”
Managerin vapauttaminen tehtävistään kolme viikkoa ennen siirtotakarajaa on erikoinen siirto Columbus Blue Jacketsiltä. John Davidson ottaa managerin tehtävät hoitaakseen. Uuden GM:n etsintä alkaa samantien, ilman erityistä aikataulua. Tämä henkilö tullaan hakemaan organisaation ulkopuolelta.
Suomalainen pioneeri
Jarmo Kekäläinen on parhaiten jääkiekon huipulla nahkakengät jalassa menestynyt suomalainen henkilö, ja potkujenkin hetkellä hän on ansainnut vilpittömän kunnioituksemme.
Hän on tehnyt jo neljännesvuosisadan mittaisen uran NHL-seurojen sikariportaissa. Ensin Ottawassa, sitten St. Louisissa ja viimeksi siis, vuodet 2013—24 Columbuksessa.
Jarmo tunnetaan jääkiekossa erittäin ahkerana jääkiekkojohtajana. Hän viettää paljon aikaa jäähalleilla. Jääkiekkoa pelataan halleissa, ei golf-kentillä. Siellä, mistä tämä blogi tulee, on nähty toisenlaisiakin jääkiekkopomoja. Sellaisia, jotka pääasiassa nauttivat asemansa tuomista eduista. Ja siksi paikallinen seura oli kymmenen vuotta playoffien ulkopuolella. Jarmo Kekäläinen tekee työnsä perusteellisesti ja asiallisesti. Häntä kunnioitetaan kaikkialla, missä hän liikkuu.
Kekäläinen on ollut mukana kehittämässä jääkiekkoa ruohonjuuritasolla Ohiossa. Jääkiekko on nykyisin iso laji alueella. Junnukiekko, High School-kiekko, yliopistokiekko ja vielä ammattilaisjoukkueetkin. Tämä on yksi osa hänen perinnöstään, jonka hän jättää alueelle.
Jarmo teki joitakin isoja hankintoja ja pelaajakauppoja. Suurimmat olivat Seth Jonesin hankinta vaihdossa Ryan Johansenista tammikuussa, vuonna 2016. Artemi Panarinin hankinta Brandon Saadista kesäkuussa, vuonna 2017. Patrik Laineen hankinta Pierre-Luc Duboista tammikuussa, vuonna 2021. Sekä vapaa agentti Johnny Gaudreaun tuominen joukkueeseen seitsemän vuoden diilillä heinäkuussa, vuonna 2022.
Johnny Hockeyn tuominen ei ole nostanut Jacketsia playoffjoukkueeksi. Toki on myönnettävä, ettei hän Ohiossa ole päässyt pelaamaan NHL:n parhaassa ketjussa, kuten hän pääsi Calgaryssä. Patrik Laine on kärsinyt loukkaantumisista tällä kaudella, ja on viimeksi siirtynyt pelaajien hoito-ohjelmaan. Laineen laittaminen popcornikoneen vierelle vain vähän aikaa sen jälkeen, kun hän oli toipunut aivotärähdyksestä tuntuu täällä päässä yhä enemmän käsittämättömältä päätökseltä.
Yhä ikäluokkansa paras pistemies NHL:ssä. Ei pelaaja, jonka voisi kuvitella press boxiin.
CapFriendlyn mukaan GM Jarmo Kekäläinen teki yli 250 pelaajasopimusta yhdentoista vuoden aikana Columbuksessa. Noitten diilien kokonaisarvo nousi yli miljardin dollarin.
Hänen joukkueensa pelasivat Stanley Cupin playoffeissa viisi kertaa. Vain yksi pelisarjavoitto, joka oli Tampan pudottaminen suoraan neljässä vuonna 2019. Nuo neljä peliä näyttävät jälkeenpäin tarkasteltuna herättäneen Lightningin.
Hyviäkin aikoja oli. Kuten John Davidson pressissään totesi, Blue Jackets oli joinakin vuosina aika lähellä menestystä joukkueena. Keväällä 2017 CBJ taisteli hyvin Pittsburghiä vastaan Stanley Cupin playoffien ensimmäisellä kierroksella, Penguins voitti lopulta mestaruuden. Seuraavana vuonna todella kova sarja Wahingtonin kanssa. Capitals meni ja voitti mestaruuden. Kun Columbus hävisi Bostonille vuoden 2019 toisen kierroksen sarjassa, Bruins pääsi lopulta finaalin seitsemänteen peliin saakka.
Allekirjoittanut uskoi, että Mike Babcockin tuominen valmentajaksi oli riski, joka olisi voinut jopa kannattaa. Babcock on mies, joka olisi pystynyt muuttamaan kulttuuria oikeaan suuntaan. Mutta minkäänlaista varaa pienimpäänkään virheeseen ei ollut. Koko projekti räjähti käsiin jo ennen ensimmäisiä harjoituksia. Tapaus oli niin suuri epäonnistuminen Jacketsille, ettei sen jälkeen siimaa enää paljoa ollut.
Todd Richards, John Tortorella, Brad Larsen, Mike Babcock, ja viimeisenä Pascal Vincent olivat Kekäläisen ajan päävalmentajat.
Lopussa CBJ on Metron ja koko itäisen konferenssin vihoviimeisenä. Viime kausi meni pieleen jo uskomattoman loukkaantumissuman takia. Joukkueen palkkakaton alla ei ole tilaa. Yksitoista vuotta on pitkä aika NHL-managerille. Tuloksia on tuossa ajassa pakko tulla. Mike Babcockin tapaus, muutamien pelaajien tyytymättömyydet (Elvis Merzlikins halusi raporttien mukaan pois, David Jiricekin kohtelu), ja häviöt johtivat tähän päivään. Kaikkea ei voi yhden miehen piikkiin laittaa, mutta vastuu on aina sillä, joka isoimmat päätökset tekee.
Jotain oli pakko tapahtua. Kuten John Davidson pressissään mainitsi, joukkue tarvitsee uuden, raikkaan mahdollisuuden ja lähestymistavan, uutta verta. Kaikella kunnioituksella, Jarmo Kekäläisellä oli aikansa ja mahdollisuutensa. Ja nyt oli aika kääntää sivua.
Haluttu paikka
General Managerit eivät ole samanlaisia amiraaleja kuin he ehkä olivat aikaisemmin NHL:ssä, koska seurojen toimistojen ihan isoimman pöydän takana istuu nykyisin vielä isompi pomo, “The President”. Tai “CEO of Hockey Operations”. John Davidson Columbuksessa, Jim Rutherford Vancouverissa, Jeff Jackson Edmontonissa, Lou Lamoriello Islandilla, Cam Neely Bostonissa, ja niin edelleen.
Palkkakattosysteemi ulottuu vain kaukaloon, ei toimiston puolelle.
Mutta GM on yhä todella tärkeä titteli. Työpaikkoja on vain 32. GM tekee todella tärkeitä päätöksiä, ja on vastuussa miljoonista dollareista. Historian parhaat NHL-managerit ovat yhtä legendaarisia kuin pelaajat. Sam Pollock, Art Ross, Frank J. Selke, Bill Torrey, Jimmy Devellano, Craig Patrick, mainittu Lou, Keith Allen, Glen Sather, ja Ken Holland. Esimerkiksi.
Kyseessä on erittäin eksklusiivinen kerho, joka koostuu ammattilaisjääkiekon aivan ylimmän huipun terävimmistä aivoista. Kerhoon ei pääse helposti, ja siellä pysyminen on jokapäiväistä selviytymistaistelua. Näitä paikkoja ei jaeta kavereille, eikä sukulaisille. Ei pidä paikkaansa, että kun kerran on kerhoon päässyt, siellä voi hillua vanhoilla ansioilla. Jokaisen organisaation johtoon palkatut palkkaavat mielellään osaavia ihmisiä, jotka he tuntevat jo ennestään, mutta kilpailu on äärettömän kovaa.
Ei tule ajatella, ettei Columbus Blue Jacketsin nyt avoinna ja haussa oleva GM-paikka olisi haluttu. Markkina Ohiossa ei ole liigan suurimpia, mutta yleisöä käy peleissä silti mukavasti. Columbusta on kutsuttu helmeksi, jota ei ole vielä kunnolla löydetty. Se, minkä Jackets tarvitsee kunnon jääkiekkokuumeen herättämiseksi, on kunnon Stanley Cup-playoffmarssi.
Pelaajat pitävät Columbusta hyvänä paikkana asua. Niin perheelliset, kuin poikamiehetkin.
Kiinnostusta Jacketsin managerin paikalle löytyy varmasti paljon. Jacketsin omistajataho, teräsbusineksessa omaisuutensa tehnyt McConnellin perhe on tunnettu siitä, että he tukevat taustalta, antavat jääkiekkoasiantuntijoitten rauhassa hoitaa jääkiekon. Ihannetilanne.
Ja Jarmo Kekäläinen jättää perinnöksi seuraajalleen hyvän nuoren pelaajakaartin, josta kehittää tulevaisuuden joukkue. Vasta 18-vuotiaan Adam Fantillin ympärille on hyvä rakentaa. David Jiricek on 19-vuotias. Cole Sillinger vasta 20. Maalivahti Jet Greaves on 22. Kent Johnson on 20. U20 MM-kisoissa loistanut Denton Mateychuk on 19. Ja muutama muu. Nuoria pelaajia voidaan käyttää myös valtteina hihassa pelaajakaupoissa. Ja ensi kesänä on vielä yksi todella korkea varaus tulossa.
Kekäläinen on luonut itselleen maineen hyvänä varaajana. Toisaalta, jälkiviisaina voimme todeta, että hän olisi voinut varata esimerkiksi Nikita Kucherovin, Brayden Pointin, Mikko Rantasen, Alex DeBrincatin, Ondrej Palatin, tai K`Andre Millerin. Nämä olisivat voineet olla isoja osumia.
Mitä seuraavaksi?
Mikä on toisaalla Jarmo Kekäläisen ja toisaalla Columbus Blue Jacketsin tulevaisuus tästä eteenpäin?
Kekäläinen tullee halutessaan saamaan töitä jostain NHL-organisaatiosta, ja hän voi palata entistä viisaampana ja kokeneempana. Aikaa on vielä paljon.
Blue Jackets tarvitsee selvän suunnan ja identiteetin. Managerin, jolla on paljon energiaa ja kykyä toimia ihmisten kanssa, koska CBJ:n vahvuus on noissa todella hyvissä tulevaisuuden pelaajissa.
Uuden GM:n etsimiseen tultaneen käyttämään kunnolla aikaa ja resursseja. Muutama nimi on jo näkynyt spekulaatioissa. Seura voi halutessaan pyytää apua NHL:ltä. Halukkaita ja hyviä ehdokkaita on niin paljon, että ulkopuolelta katsottuna mahdollisimman monen haastatteleminen on kannattavinta. Samalla voidaan haastateltavilta kerätä inteliä ja saada ideoita.
Stan Bowmanin nimi tuo mieleen Babcockin tapauksen. Bowman tarvitsee luvan NHL:ltä. Hänellä on voittoja ansiolistallaan, mutta myös Hawksin skandaali. Rick Nash – seuraikoni – on paikkakunnalla. Mathieu Darche on entinen Jacketsin pelaaja, joka toimii Tampan sikariportaassa, oli ehdolla Penguinsin johtoon aikaisemmin. Hän voisi tehdä hyvää työtä.
Muutamia muita nimiä.
Jäämme odottelemaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
