Seurauskollisuus on katoava luonnonvara rahassa vellovassa huippujalkapallossa, mutta onneksemme poikkeuksiakin löytyy. Broidi listasi viisi mieleenpainuvaa seuraikonia, joiden pelaaminen paikallisvastustajan väreissä olisi ollut kauheampaa kuin ananas pizzassa.
Francesco Totti
Ikuiseen kaupunkiin vuonna 1976 syntynyt Francesco Totti on jumalan asemassa Rooman punaisella puolella, eikä syyttä. Totti pelasi koko vuonna 1992 alkaneen ammattilaisuransa AS Roman paidassa.
Seurauskollisuuden arvoa nostaa entisestään se tosiasia, että Totti kuului 2000-luvun alkuvuosina maailman parhaisiin pelaajiin, eikä muun muassa Real Madridin kosiskelut jääneet Roma-kannattajilta huomaamatta.
Poikkeuksellisen uransa toukokuussa 2017 päättäneen Tottin Roma-statsit kertovat oleellisen: 619 ottelua, 250 maalia, Serie A:n mestaruus, kaksi Italian Cupin voittoa.
C’è solo un Capitano.
PS. Broidi oli paikan päällä Tottin uran viimeisessä ottelussa Genoaa vastaan. Nieleskeli sekä kyyneleitä että Peronia.
Ryan Giggs
Tämä mies on tehnyt kyseenalaisia maaleja myös pelikenttien ulkopuolella, mutta ne eivät himmennä walesilaisen saavutuksia Manchester Unitedissa. Ryan Giggs pelasi vuosina 1990-2014 hämmentävät 672 ottelua Manchesterin punaisissa, eikä palkintokaapissakaan juuri tyhjää tilaa ole:
- 13 x Valioliiga (vain Unitedilla ja Liverpoolilla on enemmän)
- 2 x Mestarien liiga
- 4 x FA Cup
- 1 x FIFA Club World Cup
- 1 x UEFA Super Cup
Giggs maalasi seurajoukkueurallaan ”vain” 114 kertaa, mutta tasaisuudesta kertoo se, että hän teki vähintään yhden Valioliigamaalin peräti 21 kautta putkeen. Hattu päästä ja Spitfire käteen.
Paolo Maldini
Jopa kaikkien aikojen parhaaksi vasemmaksi pakiksi tituleerattu Paolo Maldini pelasi käsittämättömän uran AC Milanissa. 25-vuotiseen elämäntyöhön mahtui 647 Serie A -ottelua ja seitsemän Scudettoa. Jos kaikki ottelut lasketaan, Maldini pelasi punamustien väreissä mielipuoliset 902 kertaa.
Paolon suuruutta korostaa se, että jopa verivihollisen Interin kannattajat osoittivat kunnioitustaan banderollein Il Capitanon viimeisessä Derby della Madonninassa. Ilmeisen hieno mies.
Tämä legenda ei myöskään poistunut pelikentiltä pyörätuolissa, vaan hänet valittiin UEFA:n kauden parhaaksi puolustajaksi kunnioitettavassa 39 vuoden iässä.
PS. Broidille on jäänyt ikuisesti mieleen Maldinin salamamaali vuoden 2005 UCL-finaalissa Liverpoolia vastaan. Istanbulin ihmeenä muistetaan kuitenkin eräs toinen asia samalta illalta…
Lev Yashin
Tämä ei ole listaukseni musta hevonen, vaan musta hämähäkki. Kyseisellä lempinimellä kulkenut veräjänvartija pelasi koko 22-vuotisen uransa Dynamo Moskovassa.
Lempinimi juontaa kertomusten mukaan juurensa Lev Yashinin kokomustasta peliasusta ja ilmiömäisistä torjuntataidoista: Moskovan poika pysäytti uransa aikana noin 150 rangaistuspotkua. Litmasen pilkkua ei olisi kyllä ottanut.
Yashinin suurimpana meriittinä voidaan kuitenkin pitää maalivahtipelin kokonaisvaltaista kehittämistä: hän tuli muun muassa vastaan alueen ulkopuolelle ja nyrkkeili vaarallisia palloja pois boksista ensimmäisten joukossa. Kyseessä on siis lajin todellinen legenda ja pioneeri. Ikuinen kunnioitus ja vodkapaukku herran muistolle.
Steven Gerrard
Suomalaiset muistavat Gerrardin Liverpoolin pitkäaikaisena kapteenina, joka nappasi nauhan Sami Hyypiältä vuonna 2003. Satamakaupungin oma poika pelasi 1998-2015 punapaidassa kunnioitettavat 504 ottelua ja rankaisi vastustajia 120 maalin edestä.
Valioliigan voitto jäi Gerrardilta kokematta, mutta silti uralle mahtui paljon upeita hetkiä. Tässä listaus Merseysiden kasvatin saavutuksista:
- 1 x Mestarien liiga
- 1 x UEFA Cup
- 1 x UEFA Super Cup
- 2 x FA Cup
- 3 x Liigacup
Gerrard valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi vuonna 2005, kun Liverpool nosti Istanbulissa Mestarien liigan voittopokaalin ilmaan oltuaan 3-0-tappiolla avausjakson jälkeen. Myös vuoden 2006 voitokas FA Cup -finaali muistetaan: Stevie G maalasi kahdesti West Hamin verkkoon.
–Broidi
